YLEINEN JA ERITYINEN – KEHITYSVAMMAISUUS KOSKETTAA 50000 SUOMALAISTA JA HEIDÄN LÄHIPIIRIÄÄN

YLEINEN JA ERITYINEN – KEHITYSVAMMAISUUS KOSKETTAA 50000 SUOMALAISTA JA HEIDÄN LÄHIPIIRIÄÄN

Kehitysvammaisia ja heidän läheisiään tukeva seminaarikiertue käynnistyi Nokian Pitkäniemellä perjantaina 6.9.2019.
Osana seminaariohjelmaa kuultiin lääkintöneuvos Matti Koivikon esitys: Yleinen ja erityinen. Koivikko totesi esityksessään, että jo seminaarin otsikoissa on tiivistettynä koko esitys. “Kun on halki elämän toisista riippuvainen” kuvaa tarpeita. “Yleinen” ja “erityinen” kuvaa, miten nämä tarpeet järjestetään. Ongelma on usein se, että “erityinen” on kaukana ja vaikea saavuttaa. 

OT-keskuksia suunnitellaan viiteen yo-piiriin. Työ on kesken. Tasot ”yleinen” ja ”erityinen” näkyvät selvästi kuviossa 7. Yläosa on ”erityistä” ja alaosa ”yleistä”. Haastavana tehtävänä on luoda osaavat palvelut ”yleiselle” tasolle, lähiympäristöön, yhteisöllisiksi.

Teollisuudessa organisaatio jakautuu valmistuksen ja huollon kesken. Vammaisuuden yhteydessä tarvittavat asiat muistuttavat huoltoa, mutta organisaation painotukset muistuttavat paremminkin valmistusta. Vuorineuvos Gustavson on korostanut, että huolto painottuu ”yleiseen” osaan kun taas valmistuksessa ”erityinen” saa enemmän painoarvoa. Tämä pitäisi ottaa nykyistä enemmän huomioon myös vammaisasioissa.

Kuvassa on Koivikon isoisä ja kolme veljestä, Koivikko on nuorin. Kyseessä on 40-luku ja vaikeat vuodet näkyvät isoisän kasvoilla. Kuva on tässä siksi, että isoisä oli kansakoulunopettaja ns. supistetussa koulussa, toisin sanoen hän opetti kaikki kylän lapset ryhmänä. Tämä on muodoltaan ”yleistä”, mutta haittana on se, että merkittävä määrä lapsia jäi tämän opetuksen ulkopuolelle. Kun asiaa on vuosikymmenien kuluessa korjattu, työtapa on jäänyt monin tavoin liian ”erityiseksi”. Vieläpä niin, että ”erityisyys” luonnehtii nyt niitäkin tehtäviä, joista supistettu koulu suoriutui ”yleisen” tapaan.

Kun on halki elämän toisista riippuvainen -seminaarikiertue yhteistyössä Suomen Kehitysvammalääkärit ry, VLK Valtakunnallinen lasten ja nuorten kuntoutus ry ja  Suomen Aivosäätiö sr. sekä paikalliset yhdistykset ja yhteisöt.

Tekemällä lahjoituksen Aivosäätiön Rinnekotirahastoon edistät kehitysvammatutkimusta. 
Lahjoitustili FI97 1023 3000 2443 71
Viitenumero 4035 tai viiteteksti ”kehitysvammatutkimus”.
Voit myös kirjautua suoraan verkkopankkiin sivulta https://aivosaatio.fi/lahjoita

Takaisin