Aivokasvaimet

Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat aivokasvainta. Niistä 90 prosenttia esiintyy aivoissa, loput selkäytimessä. Myös hyvänlaatuiset aivokasvaimet voivat olla vaarallisia, jos ne painavat tärkeitä hermostorakenteita.

Noin puolet kaikista aivokasvaimista on glioomia, jotka saavat alkunsa hermosoluja ympäröivästä tukikudoksesta ja ovat usein pahanlaatuisia. Toiseksi yleisimpiä ovat aivokalvosta lähtöisin olevat aivokalvokasvaimet eli meningeoomat, jotka ovat lähes aina hyvänlaatuisia. Muita yleisimpiä aivokasvaintyyppejä ovat aivohermojen ja hermojuurten hermotupista lähtöisin olevat schwannoomat sekä kallon pohjassa sijaitsevan aivolisäkkeen kasvaimet. Kaikkein yleisin aivokasvaintyyppi on kuitenkin toisen syövän aivoihin aiheuttama etäpesäke: noin 25 prosentille kaikista syöpäpotilaista ilmaantuu yksi tai useampi etäpesäke aivoihin. Näillä potilailla lähtökasvain ja sen hoito vaikuttavat merkittävästi etäpesäkkeen taudinkulkuun.

Mitkä ovat aivokasvaimien oireet?

Aivokasvaimen oireet riippuvat kasvaimen koosta, sijainnista ja kasvunopeudesta. Hyvänlaatuiset aivokasvaimet voivat pysyä oireettomina pitkään, eikä tyypillistä oiretta ole.

Alkuvaiheessa aivokasvaimen oireita aiheuttaa etenkin kasvaimen ympärille muodostuva turvotus. Yleisin ensioire on epileptinen kouristuskohtaus. Myös pahoinvointia voi esiintyä, tyypillisimmin aamuyöllä. Kasvaimiin voi liittyä myös psyykkisiä oireita ja käytöksen muutoksia, kuten väsymistä, aloitekyvyttömyyttä ja hidastumista. Samantapaisia oireita voi kuitenkin liittyä myös esimerkiksi uupumiseen, masennukseen tai aivoverenkiertohäiriöihin Aivokasvaimet oireilevat hyvin harvoin pelkästään päänsäryllä. Aikaisemmin terveen aikuisen toistuva tai viikkokausia kestävä uusi päänsärky on kuitenkin aina syytä tutkia, vaikka oireelle voi olla lukuisia muitakin syitä.

Sijainnista riippuvien oireiden lisäksi suuri kasvain missä tahansa aivojen osassa voi nostaa aivopainetta ja aiheuttaa yleisiä keskushermostoperäisiä oireita. Tällöin vaikeimmissa tapauksissa päänsäryn ja oksentelun lisäksi tajunnan taso voi laskea. Jos kasvain on selkäytimessä, ensioireita ovat yleensä tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa.

Monet muut aivojen taudit kuten aivoverenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa samantapaisia oireita. Aivokasvaimet ovat kuitenkin yli kymmenen kertaa harvinaisempia kuin aivoverenkiertohäiriöt.

Mistä aivokasvaimet johtuvat?

Aivokasvainten syyt ovat pääosin tuntemattomia, eikä niiden ehkäisyyn tunneta keinoja. Ravinnolla, elintavoilla tai viruksilla ei ole todettu yhteyttä aivokasvainten syntyyn. Myöskään digilaitteiden käytön, kuten kännyköiden, ei ole osoitettu olevan yhteydessä aivokasvainten syntyyn. Aiemmin annetun keskushermoston sädehoidon tiedetään lisäävän joidenkin aivokasvainten vaaraa. Myös eräät hyvin harvinaiset perinnölliset tekijät voivat lisätä riskiä.

Aivokasvaimet yleistyvät vasta keski-iän jälkeen, kuten muutkin kasvaimet. On kuitenkin olemassa myös lapsille ominaisia, hyvin harvinaisia aivokasvaintyyppejä.

Miten aivokasvaimia hoidetaan?

Aivokasvaimet todetaan ja niitä seurataan kuvantamistutkimuksilla. Magneettikuvauksen lisäksi patologin tekemä kasvainkudoksen analyysi on avainasemassa diagnostiikassa ja jatkohoitomuotojen valinnassa.

Aivokasvaimia hoidetaan aina kasvaintyypin mukaan ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Ensisijainen hoitomuoto on leikkaus, mutta tarjolla on monia muitakin hoitomahdollisuuksia. Hoito riippuu kasvaimen tyypistä, pahalaatuisuuden asteesta, sijainnista, kasvutavasta ja kasvunopeudesta. Hoitoon vaikuttavat myös sairastuneen ikä ja yleiskunto, muut sairaudet sekä potilaan oma mielipide.

Leikkauksessa neurokirurgi pyrkii poistamaan kasvaimen kokonaan. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista, jos kasvain on suuri tai sijaitsee hankalassa paikassa. Jos kasvain on hyvänlaatuinen, esimerkiksi meningeooma, parantaa sen poisto usein sairauden.

Leikkauksen jälkeen potilasta hoidetaan kasvaintyypin mukaan. Pahanlaatuisissa kasvaimissa annetaan yleensä leikkauksen lisäksi sädehoitoa ja joissakin tapauksissa solunsalpaajalääkkeitä. Sädehoitotekniikat ja erityisesti aivokasvainten hoitoon kehitetyt solunsalpaajat ovat viime vuosina kehittyneet paljon. Uusia hoitomuotoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti.

Nykyään myös uusivia aivokasvaimia pystytään useimmiten hoitamaan. Käytössä ovat samat hoitomuodot kuin kasvaimen ensihoidossakin eli leikkaus sekä säde- ja solunsalpaajahoidot. Hoitoon vaikuttavat uuden kasvaimen koon ja sijainnin lisäksi myös kasvaimen ensihoidon yhteydessä käytetyt menetelmät. Hoidossa käytetään tarvittaessa myös epilepsialääkkeitä ja aivoturvotusta vähentävää kortisonia. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan usein myös kuntoutusta, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapiaa.

Millaista tutkimusta aivokasvaimiin liittyen tehdään?

Aivokasvaimia tutkitaan erittäin laajasti Suomessa ja muualla maailmassa moniammatillisissa tutkijoista ja kliinikoista koostuvissa tutkimusryhmissä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri kasvaintyyppien syntysyistä ja leviämistavoista sekä kehittää leikkaushoidon oheen ja tilalle uusia hoitomuotoja, kuten erilaisia täsmälääkkeitä, biologisia hoitoja, geeni- ja immunoterapioita sekä uudentyyppisiä sädehoitoja.

Suomalaisyliopistot ovat maailman huippua leikkausmenetelmien kehittämisessä

Yleisimmän aivokasvaimen, gliooman kasvu- ja leviämistapa aiheuttaa haasteita leikkaushoidolle. Gliooma kasvaa epätarkasti, jolloin raja aivojen terveen ja sairastuneen alueen välillä on häilyvä: kasvaimen soluja löytyy usein myös aivojen terveen osan joukosta, kaukana kasvaimesta, ja leikkauksessa pitää varoa vaurioittamasta esimerkiksi liikkumista, näköä tai puhumista sääteleviä toimintoja. Koska kaikkia syöpäsoluja on lähes mahdoton saada pois, eivät glioomat ole käytännössä koskaan täysin kirurgisesti parannettavissa.

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa on kehitetty vuosikymmenien tutkimustyön tuloksena transkraniaalinen magneettisimulaatiomenetelmä, jonka avulla aivokasvaimen sijainnin voi paikantaa erittäin tarkasti ennen leikkausta. Tästä on suurta hyötyä erityisesti silloin kun aivokasvain sijaitsee liikkumiseen tai puhumiseen liittyvällä alueella.

Tampereen yliopistossa on kehitetty uusi leikkaushoidon tarkkuutta parantavaa menetelmä, keinonenä (eNose). Kun leikkauksessa syöpäsolujen vaurioittamaa aivokudosta poistetaan, pystytään keinonenän avulla erottelemaan erilaisia aivokasvaimia toisistaan ja tekemään leikkauksen aikana diagnoosi. Menetelmän avulla on voitu myös erottaa pahanlaatuinen kudos normaalista aivosta. Menetelmää kehitetään sekä lasten että aikuisten aivokasvainten hoitoon.