Esteettömyysharkinta kuuluu ensisijaisesti Päättäjille itselleen ja Päättäjän tulee pidättäytyä osallistumasta päätöksentekoon aina, mikäli hän on tai kokee olevansa esteellinen tekemään asiassa päätöstä tai esitystä päätökselle päätöksenteon ulkopuolisista perusteista vapaana.

Päättäjän katsotaan olevan esteellinen ainakin seuraavissa tapauksissa:

1) Siinä tapauksessa, että Päättäjä on jonkun apurahahakijan tutkimustyön ohjaaja tai kuuluu hakemuksen kohteena olevaan tutkimusta työstävään tutkimusryhmään;

2) Siinä tapauksessa, että Päättäjän ja apurahahakijan välillä on suhde, jonka mukaan Päättäjä on apurahahakijan

a. puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai arvioijalle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso;

b. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso tai

c. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

3) Siinä tapauksessa, että Päättäjän ja apurahahakijan välillä vallitsee taloudelliseen riippumattomuuteen liittyvä tai muu talouteen ja rahaan liittyvä suhde; ja

4) Siinä tapauksessa, että Päättäjän ja apurahahakijan välillä vallitsee muu edellä kuvatun kaltainen suhde, jonka voidaan katsoa olevan omiaan vaikuttamaan Päättäjän kykyyn tehdä vaikutuksista vapaita päätöksiä ja esityksiä.

Esteellisen Päättäjän tulee sulkea itsensä pois päätöksen- ja esitystenteosta, mikäli jokin esteellisyysperuste vallitsee. Esteellisyydet ja niiden peruste on kirjattava Suomen Aivosäätiön hallituksen tiedoksi. 

Nämä esteellisyysperiaatteet on hyväksytty Suomen Aivosäätiön hallituksessa 31.5.2016. sovellettavaksi kaikessa Suomen Aivosäätiön hallinnossa, valmistelussa ja päätöksenteossa, soveltuen riippumatta siitä, onko kyseessä apurahapäätöksen tekeminen vai jokin muu säätiön tai sen nimittämän toimielimen päätös.