Verikoe avaa uuden aikakauden Alzheimerin taudin diagnosointiin

Alzheimerin taudin diagnosointi helpottuu huomattavasti, kun tautiin viittaavia tekijöitä voidaan tunnistaa yksinkertaisen verikokeen avulla. THL:n mukaan vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan jopa neljännesmiljoona muistisairasta, joka alleviivaa diagnostiikan helpottumisen tarvetta entisestään.

Miten Alzheimer voidaan todeta verikokeesta?

Alzheimerin taudissa aivoihin kasaantuu epätavallinen määrä proteiineja nimeltä beeta-amyloidi ja tau-proteiini. Näitä proteiineja voi päätyä aivoista vereen, josta uusien verikokeiden avulla niiden pitoisuudet pystytään mittaamaan. Uusien tutkimustulosten valossa verikokeet vahvistavat 88 % – 92 % varmuudella Alzheimerin taudin diagnoosin, mikäli muu kliininen kuva sopii tautiin.

Suomessa käyttöön otetussa verikokeessa tutkitaan Alzheimerin taudissa lisääntyvää tau-proteiinin fosforyloitua muotoa, pTau217. Kohonnut tau-proteiini on merkki mahdollisesta Alzheimerin taudista, mutta ei aina johda sairastumiseen. Verikoetta ei siis käytetä oireettomien ihmisten testaamiseen, vaan ihmisellä tulee olla objektiivisesti testauksessa todettavia tiedonkäsittelyn oireita päästäkseen testeihin.

Itä-Suomen yliopisto on ollut eturintamassa Suomessa käyttöön otettavan verikokeen kehittämisessä, ja se syntyi vuosien työn ja kansainvälisen yhteistyön tuloksena. Verikokeiden analysointi alkaa tammikuussa 2025 Kuopiossa Itä-Suomen aivotutkimusyksikössä.

Miten Alzheimerin diagnosointi muuttuu verikokeen myötä?

Diagnostiikan kehittymiselle on ollut suuri tarve, sillä nykyiset Alzheimerin taudin tutkimukset ovat kalliita ja saatavuus rajallista. Näihin kuuluvat esimerkiksi aivojen isotooppikuvantaminen tai aivo-selkäydinnestetutkimus.

Verikoe saattaa muuttaa merkittävästi muistisairauksien diagnostiikkaa, sillä se on edullinen ja mahdollistaa pääsyn nopeasti tutkimuksiin yhä useammalle. Lisäksi se voidaan ottaa perusterveydenhuollossa, toisin kuin nykyiset tutkimukset, jotka voidaan yleensä tehdä vain sairaaloissa.

Suomalaistutkijat pysyttelevät kuitenkin realistisina verikokeen paikasta osana diagnostiikkaa, joka selkiytynee ajan myötä. Tutkimuksesta ei ole vielä kokemusta tosielämässä, eikä sitä ole vielä sisällytetty hoitosuosituksiin. Alkuun verikoetta tullaan luultavasti käyttämään vain muistisairauksien diagnostiikkaan erikoistuneissa erikoissairaanhoidon yksiköissä aiempien tutkimusten rinnalla.

Miksi diagnostiikan parantaminen on tärkeää Alzheimerin hoidossa?

Alzheimerin taudin tunnistaminen yhä aiemmassa vaiheessa on keskeistä parempien hoitojen kehittämisessä.

”Kun diagnostiikka kehittyy, väitän, että siinä tulee kylkiäisenä hyvin nopeasti keinoja näiden tautien hidastamiseen ja parantamiseen,” Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje sanoi Aivosäätiön Alzheimer-webinaarissa.  ”Toivon, että siitä tulee myös valtava motivaatiopurskaus yrityksille kehittää uusia lääkkeitä.”

Ensimmäiset Alzheimerin taudin etenemistä hidastavat lääkkeet ovat jo markkinoilla esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, ja saattavat tulla lähivuosina myös Suomeen. Kyseiset lääkkeet toimivat sitä paremmin, mitä aiemmin hoito aloitetaan. Tutkijat maalailevat tulevaisuutta, jossa muistisairauden lääkitys voitaisiin aloittaa jo ennen kuin hermosolutuho on alkanut aivoissa.

Lähteet

Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan muistisairauksista vastaava apulaisylilääkäri Eino Solje

Aivosäätiön Alzheimer -webinaari, puhujana Eino Solje: https://www.aivosaatio.fi/ajankohtaista/webinaaritallenne-alzheimer-kuukausi-2024/

NIH: Accurate blood test for Alzheimer’s disease

Palmqvist, Tideman & al. (2024) Blood Biomarkers to Detect Alzheimer Disease in Primary Care and Secondary Care (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39068545/)

Ashton, Brum & al. (2024) Diagnostic Accuracy of a Plasma Phosphorylated Tau 217 Immunoassay for Alzheimer Disease Pathology (https://jamanetwork.com/journals/jamaneurology/fullarticle/2813751)

Itä-Suomen yliopisto: Ensimmäinen Alzheimerin taudin verikoe käyttöön Itä-Suomen yliopiston Biomarkkerilaboratoriossa