Valtava läpimurto MS-tutkimuksessa: tauti on osoittautunut virusperäiseksi

Aivosäätiön hallituksen tuore jäsen ja Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienari uhkuu intoa kertoessaan läpimurrosta, joka on mullistamassa MS-taudin tutkimuksen: vuosikymmenien työn jälkeen on pystytty osoittamaan, että MS-taudin puhkeamisessa ratkaiseva merkitys on herpesvirusten ryhmään kuuluvalla Epstein-Barr -viruksella. Läpimurron seurauksena on käynnistymässä muun muassa uusia rokote- ja lääketutkimuksia. Tienari tietää mistä puhuu, sillä hän on tutkinut MS-tautia yli 30 vuoden ajan.

Jo lähes 60 vuotta sitten oivallettiin, että MS-tauti saattaa olla viruksen aiheuttama, mutta minkään yksittäisen viruksen aiheuttamaa syy-yhteyttä ei löytynyt. Vuosina 2011-13 selvisi, että MS-tauti on pohjimmiltaan veren valkosolujen toimintahäiriö, mutta taudin puhkeamisen laukaisevaa tekijää ei edelleenkään pystytty osoittamaan.

Viimein vuonna 2022 arvovaltaisessa Science-lehdessä julkaistiin tulokset pitkästä ja kärsivällisestä seurantatutkimuksesta, johon osallistui kymmenen miljoonaa Yhdysvaltojen armeijan alokasta 20 vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että osallistujista lähes kaikilla MS-tautiin sairastuneilla tautia edelsi Epsten-Barr -virus (EBV) infektio, joka ilmeni EBV-vasta-aineiden muodostumisena verenkiertoon. Virusvasta-aineiden esiintyminen aiheutti lähes 30 kertaisen riskin sairastua MS-tautiin, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin minkään muun riskitekijän. Tämä vuosikymmenten pituisen työn myötä syntynyt huikea läpimurto mullistaa MS-taudin tutkimuksen.

Tuiki tavallinen Epstein-Barr

Epsten-Barr (EBV) kuuluu maapallolla pitkään olleiden herpesvirusten ryhmään. Ne käyttävät ihmistä isäntänään ja matkivat meitä rakenteiltaan, jottei immuunijärjestelmämme pystyisi tuhoamaan niitä. EBV liittyy MS-taudin lisäksi muihinkin autoimmuunisairauksiin, kuten joihinkin reumatauteihin.

EBV  on hyvin tavallinen, sillä 40-vuotiaasta väestöstä peräti 97 prosenttia on vasta-ainelöydösten perusteella sairastanut sen. Lapsilla virus oireilee nuhakuumeena, mutta murrosiän jälkeen se aiheuttaa huomattavasti ikävämmän mononukleoosin eli kansankielellä pusutaudin. Viruksen yleisyydestä huolimatta vain 0,2-0,3 prosentilla sen saaneista puhkeaa myöhemmin MS-tauti.

Miksi osa meistä sairastuu MS-tautiin?

Suomessa MS-tautia sairastaa runsaat 10 000 henkilöä, ja sitä ilmenee naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yleisin sairastumisikä on 20–40 vuotta. Arvioidaan, että 5-10 prosentilla suomalaisista olisi perinnöllinen alttius MS-tautiin, sillä geneettisiä riskitekijöitä on useita ja ne ovat melko yleisiä väestössä.

”MS-taudin puhkeamiseen vaikuttavat EBV:n lisäksi geneettiset seikat sekä lukuisat sattumatekijät: millaisessa immunologisessa kehitysvaiheessa ihminen silloin on, onko hänellä muita infektioita samanaikaisesti ja onko viruksesta kehittynyt keskushermostoon reagoivia klooneja. Saattaa myös olla, että EBV:llä on erilaisia variantteja, joista jotkut liittyvät MS-tautiin läheisemmin kuin toiset. Tätä ei ole kuitenkaan vielä kunnolla tutkittu. Lopputulos on kuitenkin valkosolujen (erityisesti lymfosyyttien) toiminnan häiriö, joka johtaa sairastumiseen”, Pentti Tienari kertoo.

Alkamassa on muun muassa uusia rokotetutkimuksia

”EBV:n ja MS-taudin puhkeamisen välisen syy-yhteyden löytyminen tuo tutkimukseen todella tärkeän punaisen langan. Alkamassa on useita äärimmäisen kiinnostavia tutkimushankkeita, muun muassa rokotteisiin liittyen”.

Herpesviruksia vastaan on aiemmin tehty ainakin yksi onnistunut rokote, vuonna 2007 vesirokkoa vastaan. Koronapandemia vauhditti rna-rokotteiden kehittämistä ja rna-teknologiaa pyritään hyödyntämään myös rokotteen kehittämisessä EBV:tä vastaan.

Lisäksi etsitään vastausta muun muassa siihen, millaisia tappaja T-soluja EBV:n aiheuttaman infektion seurauksena syntyy. T-solut ovat veren valkosoluja, jotka ovat välttämättömiä immuunipuolustuksellemme. Niitä kutsutaan tappajasoluiksi, sillä niiden tehtävä on eliminoida virusinfektio ennen oireiden ilmenemistä.

”MS-potilaiden aivojen tulehduspesäkkeistä on löytynyt EBV:tä vastaan reagoivia tappaja T-soluja. Nyt pyritään saamaan selville aiheuttavatko nämä väärällä tavalla toimivat T-solut kudosvaurioita. Mikäli näin on, voisi näiden tappaja T-solujen eliminointi täsmälääkkeen avulla olla erittäin hyvä keino hoitaa MS-tautia.”

Säätiörahoitus antaa tutkijalle työrauhan

Neurologian ja psykiatrian tutkimus vaatii usein enemmän aikaa kuin vaikkapa syöpäkasvaintutkimus, sillä aivot on mutkikas koneisto ja siksi aivosairaudetkin ovat monimuotoisia. Joltain katoaa muisti, toiselta hajoaa mieli ja kolmannelta menee liikuntakyky. Lisäksi aivot ovat kovan luukopan eli kallon sisällä, mikä aiheuttaa suuria haasteita tutkimukselle.

Haasteista huolimatta aivotutkimus on mennyt harppauksin eteenpäin viime vuosikymmeninä. MS-taudin tutkimuksessa on tapahtunut tuoreimman läpimurron lisäksi valtavaa edistystä muun muassa lääkerintamalla: käytössä on jo yhdeksän erityyppistä lääkeainetta, joilla MS-tautia voidaan hoitaa.

Pentti Tienari on tutkinut MS-tautia 1990-luvun alusta lähtien. ”Tein väitöskirjani säätiörahoituksen stipendien avulla, mikä merkitsi sitä, että pystyin keskittymään sataprosenttisesti tutkimustyöhön. Tilanne olisi ollut tyystin erilainen, jos olisin yrittänyt raapia väitöskirjaa väsyneenä kasaan lääkärin päivätyön jälkeen. Apurahojen turvin saatoin tehdä syväsukelluksen tutkimukseen. Se oli ammatilliselle kasvulleni todella merkittävä vaihe.”

”Aivosäätiön merkitys aivotutkimuksen tukemiseen erikoistuneena säätiönä on valtava: kun meillä on Suomessa juuri siihen omistautunut säätiö, varmistamme ettei aivotutkimus jää tutkimusrahoituksessa aliedustetuksi.”