Vauhti kiihtyy iltaa kohden ja nukkumaan on vaikea rauhoittua. Kun uni on viimein tullut, se on katkonaista ja levotonta. Tämä on tuttu tilanne monella ADHD-diagnoosin saaneella lapsella. ADHD:ssa uniongelmat ovat tavallista yleisempiä ja ne vaivaavat usein päiväkoti-iän jälkeenkin. Nukahtamiseen ja unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä univaikeudet voivat pahentaa ADHD-oireita. Onneksi apukeinoja on olemassa, ja lasten univaikeuksien hoito onnistuu yleensä hyvin. Lue alla vinkit uniongelmien selättämiseen. Aivosäätiö tukee lahjoittajien tuella ADHD-tutkimusta.

ADHD:hen kuuluu impulsiivisuutta, levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Tämä liittyy aivojen etuosan toimintaan, joka on keskeistä tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden, muistamisen, oppimisen ja tunteiden säätelyn kannalta. Uni on monin tavoin tärkeää ihmisen terveydelle, mutta erityisen merkittävää se on aivojen etuosalle: uni antaa sille mahdollisuuden levätä ja olla sen jälkeen valmis ottamaan vastaan uutta informaatiota.

”Jos unta on liian vähän tai se on levotonta, voi aivojen etuosan toiminta häiriintyä. Siksi uniongelmat voivat pahentaa ADHD-oireita, ja etenkin kykyä keskittyä. Tämä taas voi johtaa oppimisvaikeuksiin ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Myös huoltajalle lapsen unihaasteet tuovat monenlaista stressiä”, kertoo lastenpsykiatrian professori ja ylilääkäri Eeva Aronen Helsingin yliopistosta ja HUSista.

”Jos lapsella on univaikeuksia vain silloin tällöin, ei kyse todennäköisesti ole mistään vakavammasta. Pidempään jatkuneet uniongelmat pitäisi kuitenkin aina hoitaa. Lohdullista on, että lasten univaikeuksien hoito onnistuu yleensä tosi hyvin ja helpottaa myös ADHD-oireita.”

Uni huomioitava ADHD-lääkityksessä

Uneen liittyvät haasteet ovat erilaisia pienellä lapsella, kouluikäisellä ja aikuisella. Jokainen on myös oma yksilöllinen nukkujansa, ja optimaalinen unen määrä vaihtelee eri ihmisillä. ”Vaikka unen tarve useimmiten vähenee iän myötä, tarvitsevat niin taaperot kuin koululaisetkin paljon unta: seitsemän tuntia ei riitä”, Aronen korostaa.

ADHD-diagnoosin saaneilla lapsilla illalla sänkyyn meneminen ja unen päästä kiinni saaminen voi olla työlästä. Toiset taas heräävät kesken unien tai liian aikaisin. Uneen liittyviä vaikeuksia ovat myös yölliset alaraajakrampit ja kauhukohtaukset sekä unissa puhuminen ja -kävely. Jotkut kärsivät levottomista jaloista eli unen aikaisista liikkumishäiriöistä. Joskus ADHD-tyyppiset oireet voivat liittyä hengitysteiden ahtauteen unen aikana, jolloin unen laatu kärsii. Silloin kita- tai nielurisojen poistaminen voi lievittää näitä oireita.

”Vaikeaoireisen ADHD:n hoidossa käytetään stimulanttilääkkeitä, joiden sivuvaikutuksia voivat olla nukahtamisvaikeudet ja uniajan lyheneminen. Toisaalta joillain lapsilla lääkitys voi auttaa uniongelmiin. Lääkehoidossa on tärkeä seurata lääkkeiden vaikutusta uneen sekä pohtia ajoitusta: käytetäänkö lyhyt- vai pitkävaikutteista lääkettä ja milloin se otetaan.”

ADHD:n ja unen yhteydestä tarvitaan lisää tutkimusta

Joskus impulsiivisuuden ja keskittymisvaikeuksien taustalla voikin olla silkka uniongelma – eikä välttämättä lainkaan ADHD. Tällöin oireet lievenevät tai poistuvat kokonaan unen parantuessa.

”Nykykäsitys on, että unen ja ADHD:n välillä vaikuttaa monimutkainen kahdensuuntainen syy-seuraussuhde. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta ADHD-lapsia voitaisiin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa ADHD voidaan mahdollisesti luokitella unityypin mukaisesti ja suunnitella hoitoa sen perusteella”.

Kymmenen vinkkiä lapsen unihaasteiden hoitoon

1. Unipäiväkirja. Uniongelmien tunnistaminen on tärkeää, ja niistä kannattaa kysyä myös lapselta itseltään. Unen määrää ja uni-valverytmiä kannattaa seurata lääkäriltä saatavalla unipäiväkirjalla tai lomakkeella.
2. Elintavat. Terveelliset elintavat edistävät unta. Lapsen tulisi ulkoilla ja liikkua paljon sekä syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Iltapala voi olla yksi osa iltarutiinia.
3. Iltarutiini. Kannattaa luoda lapselle tuttu ja turvallinen 15-30 minuuttia kestävä iltarutiini, joka toistuu säännöllisesti joka ilta.
4. Unirytmi. Lapsen tulisi mennä pääsääntöisesti samaan kellonaikaan nukkumaan ja nousta tiettyyn aikaan ylös. Siitä ei kuitenkaan pidä tehdä elämää orjuuttavaa asiaa. Juhlapäivinä voi valvoa myöhempäänkin, kunhan seuraavina päivinä palaillaan taas normaaliin rytmiin.
5. Nukkumisympäristö. Levollinen, viileä ja riittävän pimeä nukkumisympäristö luovat otolliset olosuhteet lapsen unelle.
6. Digitaaliset ärsykkeet. Lapsen tulisi lopettaa digilaitteiden käyttö viimeistään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos lapsella on oma puhelin tai ipad, ne on parasta säätää äänettömiksi ja jättää makuuhuoneen ulkopuolelle.
7. Huolihetki. Jos lapsella on taipumusta murehtimiseen, kannattaa päivän tapahtumista ja huolista irrottautua alkuillasta, hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa juttelemalla mieltä painavista asioista huoltajan kanssa ja miettimällä yhdessä ratkaisuja.
8. Vuode. Sänky kannattaa rauhoittaa nukkumiseen, ja lapsen kannattaa olla siinä vain nukkumiselle ja iltasadulle tarkoitettu aika. Muuten sänky voi ehdollistua sängyssä pyörimiseen ja valvomiseen.
9. Iltasatu. Lapsen on turvallista rauhoittua vanhemman lukemaan iltasatuun. Vanhemman ääni rauhoittaa lasta, ja siksi se voi olla parempi nukahtamisen kannalta kuin äänikirja tai rentoutusmusiikki.
10. Lue lisää täältä: Mielenterveystalo.fi: Lasten uniongelmien omahoito-ohjelma

Kuule lisää ADHD:sta ja unesta: katso tallenne Aivosäätiön ADHD ja uni -webinaarista täällä.