Suomessa kehitetty virtuaalipeli arvioi ADHD-oireita aiempaa tarkemmin

Maailman ensimmäinen lapsille tarkoitettu, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia selvittävä virtuaalipeli tuo objektiivista tietoa arvioinnin tueksi tilanteissa, joissa lapsella epäillään esimerkiksi ADHD:ta. Pelissä seurataan lapsen toimintaa tosielämän arkea muistuttavissa hetkissä. ”Haluaisitko kynä-paperitehtävien sijaan seikkailla keinotodellisuudessa virtuaalilasit silmillä?”, ovat tutkijat kysyneet ja menetelmää testanneiden lasten on ollut helppo vastata – suomalaisyliopistoissa toteutetusta menetelmästä on saatu hyvää palautetta sekä lapsilta että terveydenhuollon ammattilaisilta. Aivosäätiö on rahoittanut menetelmän kehittäneitä tutkijoita lahjoittajien tuella.

Tutkijat eri puolilla maailmaa ovat vuosikymmenien ajan yrittäneet kehittää objektiivisia menetelmiä, joilla tarkkaavuutta, toiminnanohjausta ja ADHD-oireita voitaisiin tutkia luotettavasti ja kattavasti. Arviointi tehdään kuitenkin edelleen pääosin kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta, vaikka niistä saatu tieto on subjektiivista ja toisinaan myös epävarmaa.

ADHD:n diagnosointi ja sen hoidon suunnittelu on vaativaa, sillä se voi ilmetä eri henkilöillä eri tavoin. Erityisesti tytöillä ADHD:n tunnistaminen on vaikeaa, sillä lähipiiri havaitsee helpommin käyttäytymisongelmat kuin tytöille tyypillisemmät tarkkaamattomuuspulmat ja haasteet toiminnan organisoimisessa.

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden kehittämä, EPELI-virtuaalitodellisuusmenetelmä auttaa arvioimaan 9–13-vuotiaiden lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteita, jotka ovat hyvin yleisiä sekä ADHD:ssä että muissa neuropsykiatrisissa häiriöissä, kuten autisminkirjolla. Se on ollut kaksi vuotta koekäytössä HUSin lastenpsykiatrian ja lastenneurologian yksiköissä. Diagnosoinnin tukemisen lisäksi menetelmä auttaa kuntoutuksen suunnittelussa. Se on tärkeää, sillä ADHD-diagnoosin saaneet lapset tarvitsevat hyvin yksilöllistä hoitoa, vaikka diagnoosi onkin sama.

Tulevaisuudessa EPELIä on tarkoitus kehittää myös muiden neuropsykiatristen häiriöiden, kuten autismikirjon, arviointiin sekä lasten neurokirurgisten toimenpiteiden ja aivovammojen jälkitilojen seurantaan. Myös vanhuusiän dementiat sekä muut etenevät aivosairaudet, kuten Parkinsonin tauti, ovat potentiaalinen käyttöryhmä.

EPELI kertoo perinteisiä kynäpaperitehtäviä tarkemmin arjessa selviytymisestä

EPELIssä lapsi tekee kodinomaisessa virtuaaliympäristössä erilaisia arkeen liittyviä tehtäviä. Tehtävät – kuten hampaiden harjaus, kouluun lähtö ja nukkumaan meno – pitäisi suorittaa samalla kun ympäristössä on erilaisia häiriötekijöitä, kuten päällä oleva televisio.

”EPELI kertoo perinteisiä neuropsykologisia kynäpaperitehtäviä tarkemmin, miten lapsi toimii erilaisissa arjen tilanteissa. Sen avulla tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia sekä ADHD-oireita voidaan tunnistaa aiempaa herkemmin ja monipuolisemmin, mikä voi parantaa arvioinnin ja hoidon laatua”, kertoo neuropsykologian erikoispsykologi ja väitöstutkija Erik Seesjärvi Helsingin yliopistosta ja HUSin Uudesta lastensairaalasta. Hän on paitsi kehittänyt EPELIä tutkijana, myös käyttänyt sitä päivittäisessä työssään neuropsykologina.

”Luotettavan ja objektiivisen arviointimenetelmän kehittäminen avaa merkittäviä mahdollisuuksia sekä lasten hoitoon että alan tieteelliseen tutkimukseen kansainvälisesti. Arvioinnin lisäksi EPELI voi olla hyödyllinen lasten kuntoutuksessa, jota tutkitaan parhaillaan.”

EPELIstä on kehitetty myös nettipohjainen versio, josta voi myöhemmin olla hyötyä etenkin haja-asutusalueilla.

”Etäarvioinnin kehittäminen on tärkeää etenkin meillä Suomessa, jossa etäisyydet lasten neuropsykologisia tutkimuksia ja ADHD-selvittelyjä tekeviin yksiköihin voivat olla todella pitkät. Esimerkiksi Rovaniemeltä pohjoiseen ei ole yhtään neuropsykologia ja Itä-Suomessakin hyvin vähän.”

Lapsen silmän liikkeistä saadaan tärkeää tietoa ADHD-oireiden arviointia varten

EPELIn avulla saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin lapsi osaa suunnitella eri tehtävien suorittamista, kuinka paljon hän harhautuu tekemään ylimääräisiä asioita ja kuinka paljon hän liikkuu pelin aikana. Tärkeintä on kuitenkin lapsen silmän liikkeiden seuraaminen: tutkijat ovat osoittaneet, että EPELIä pelaavien lasten silmänliikkeillä on selvä yhteys ADHD-oireiden ja näköjärjestelmän kehityksen kanssa.

EPELIn kehittäneen tutkimusryhmän jäsen, väitöstutkija Liya Merzon Aalto-yliopiston Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitokselta seuraa EPELIä pelaavien lasten silmien liikkeiden lisäksi heidän aivotoimintaansa pelin aikana fMRI-aivokuvantamismenetelmällä.

”Silmien liikkeet kertovat kuinka lapsen huomio jakautuu eri tilanteissa. Se antaa ällistyttävän paljon ja tarkkaa tietoa”, Liya Merzon kertoo.

”Olemme havainneet, että ADHD-diagnoosin saaneiden lasten katse pysähtyy pidempään erilaisiin kohteisiin ja heidän katseensa hypähtelee nopeammin ja useammin kohteesta toiseen. Tämä saattaa kertoa viiveestä näköjärjestelmän kehityksessä ja tiedonkäsittelyssä.”

EPELI on laajentumassa muidenkin neuropsykiatristen häiriöiden tutkimukseen

Erik Seesjärvi on työskennellyt neuropsykologin tehtävissä lähes kymmenen vuotta ja tehnyt satoja neuropsykologisia tutkimuksia lapsille. Hän on yllättynyt siitä, kuinka paljon EPELI tuo esiin uusia puolia lapsista. Hän on myös ilahtunut menetelmän saamasta hyvästä vastaanotosta.

”Lapset ovat olleet aivan innoissaan EPELIstä! Kuten arvata saattaa, kun heiltä kysyy, haluatko piirtää jonkun reitin paperille vai testata virtuaalilaseja, he valitsevat lasit. Lapset osaavat käyttää virtuaalitodellisuuslaseja usein uskomattoman taitavasti, vaikka heillä olisi isojakin kognitiivisia haasteita.”

Liya Merzon ja Erik Seesjärvi kannustavat ihmisiä lahjoittamaan lastenpsykiatriseen tutkimukseen. ”Hoitamattomilla lastenpsykiatrisilla häiriöillä on kauaskantoiset seuraukset sekä lapselle itselleen että yhteiskunnalle. Siksi haluamme tehdä tutkimusta, joka tuottaa käytännön kliiniseen työhön aidosti toimivia ja lapsen hyvinvointia parantavia ratkaisuja.”

Kuva: kuvituskuva (ei otettu EPELin käytön yhteydessä).