Sini Laaksonen etsii ratkaisuja MS-taudin hoitoon

Neurologian erikoislääkäri Sini Laaksonen etsii ratkaisuja MS-taudin hoitoon. Taudin tarkka syy ja tautimekanismit ovat edelleen epäselvät, ja etenkin etenevän MS-taudin hoidon mahdollisuudet ovat toistaiseksi rajalliset. Laaksonen selvittää MS-taudin patogeneettisiä eli tautia aiheuttavia mekanismeja aivojen PET-kuvantamisen avulla, tavoitteenaan löytää vastauksia etenevän MS-taudin mysteereihin ja kehittää tehokkaampia hoitoja. Laaksonen osoitti väitöskirjansa ensimmäisessä osassa, että MS-taudin diagnoosivaiheessa aivojen magneettikuvauksessa näkyvät muutokset ovat yhteydessä myöhempään aivojen mikroglia- eli puolustussolujen tavallisesta poikkeavaan aktiivisuuteen. Aivosäätiö tukee Sini Laaksosen tutkimusta.  

1. Mikä on taustasi?

Olen valmistunut neurologian erikoislääkäriksi keväällä 2021. Tutkimustyön ohessa työskentelen Tyksissä osa-aikaisena neurologian erikoislääkärinä.

2. Miksi halusit lääkäriksi ja MS-taudin tutkijaksi?

Lukioikäisenä ammatinvalintaa pohtiessani päädyin hakemaan lääketieteelliseen, koska olin kiinnostunut ihmisen terveydestä ja sairauksista. Neurologiasta innostuin alan monipuolisuuden ja haastavuuden vuoksi. Ensimmäisessä työpaikassani Mikkelin keskussairaalassa neurologikollegat olivat innostavia ja mukavia, mikä motivoi vielä lisää ja vaikutti päätökseeni jatkaa erikoistumista neurologiksi.

Tutkijaksi ryhdyin, sillä halusin kliinisen työn rinnalla perehtyä syvällisemmin johonkin tiettyyn neurologiseen sairauteen. Tutkimuskohteekseni valikoitui MS-tauti, joka voi aiheuttaa hankalaa toimintakyvyn laskua jo nuorella iällä ja tuntui siksi erityisen tärkeältä aiheelta. Professori Laura Airaksen tutkimusryhmässä avautui mahdollisuus aloittaa väitöskirjaprojekti ja päätin lähteä mukaan

3. Mitä tutkit ja miksi?

Etsin ratkaisuja MS-taudin hoitoon. Tutkin etenkin etenevää MS-tautia, jonka tautimekanismeja tutkimusryhmämme pyrkii selvittämään aivojen PET-kuvantamisen avulla.  Sillä voidaan havaita asioita, joita normaalilla magneettikuvauksella ei nähdä. MS-taudin tarkka syy ja tautimekanismit ovat edelleen epäselvät ja etenkin etenevän MS-taudin hoidon mahdollisuudet ovat rajalliset. Olisi hienoa, jos oma tutkimustyöni toisi vastauksia näihin kysymyksiin ja pystyisimme hoitamaan jatkossa MS-tautia sairastavia paremmin.

4. Mitkä ovat tärkeimmät tulokset tähän mennessä?

Osoitin väitöskirjani ensimmäisessä osassa, että MS-taudin diagnoosivaiheessa aivojen magneettikuvauksessa todettava runsas MS-muutosten määrä ja korkea selkäydinnestenäytelöydös ovat yhteydessä myöhempään voimakkaampaan mikrogliasolujen aktiivisuuteen.

Mikrogliasolut puolustavat aivoja taudinaiheuttajilta ja pitävät hermoverkkoja kunnossa. Mikrogliasolut ovat kuitenkin yhteydessä myös aivosairauksiin kuten MS-tautiin, ja niiden tiedetään olevan keskeisiä etenevän MS-taudin taudin kehittymisessä ja etenemisessä. Joskus nimittäin mikrogliasolut jäävät puolustustilaan, vaikka taudinaiheuttajaa ei olisi, ja silloin ympäröivät hermosolut vaurioituvat. MS-taudissa tapahtuva mikrogliasolujen aktivoituminen pystytään havaitsemaan PET-kuvantamisella.

Väitöskirjani ensimmäinen osatyöartikkeli on parhaillaan arvioitavana Neurology: Neuroimmunology and Neuroinflammation -julkaisussa.

5. Mitä Aivosäätiön apuraha merkitsee sinulle ja tutkimusryhmällesi?

Aivosäätiön apuraha mahdollisti minulle kahden kuukauden tutkimusjakson alkuvuodesta 2022, jolloin pystyi tekemään täysipainoisesti MS-tautiin liittyvää tutkimustyötäni. Oli erittäin tärkeää voida keskittyä tutkimukseen kokopäiväisesti. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille sen mahdollistamisesta!

6. Miten tutkija lataa akkuja eli mitä harrastat vapaa-ajallasi?

Vapaa-aikani kuluu perheen parissa kolmen pienen lapsen kanssa puuhatessa ja liikuntaa harrastaen.