Näin autat stressaantunutta lasta ja tuet terveen itsetunnon rakentumista

Lasten elämä on nykyään monimutkaisempaa kuin ennen. He kokevat paineita muun muassa ulkonäön, harrastusten ja sosiaalisen menestyksen suhteen. Aikuisen tuella lapsi oppii pärjäämään nykyelämän menestysvaatimusten kanssa ja kasvamaan terveen itsetunnon omaavaksi nuoreksi.

Lapsi harvemmin erikseen kertoo olevansa stressaantunut. Stressin voi kuitenkin huomata hänen käytöksestään ja voinnistaan. Iästä, yksilöllisistä ominaisuuksista sekä perheen ja muun elämän kokonaistilanteesta riippuen oireet voivat olla moninaisia. Erittäin stressaantuneen lapsen käytöksen ääripäitä ovat hyvin impulsiivinen tai aggressiivinen käyttäytyminen sekä toisaalta vetäytyminen ja eristäytyminen. Lapsella voi olla myös särkyjä ja kipuja. Mitä vallitsevampaa oireilu on ja mitä vähemmän lapsi pystyy irrottautumaan stressistä, sitä vakavammasta tilanteesta on kyse.

Jos lapsi on jatkuvasti ärtynyt ja tyytymätön, nukkuu huonosti, ei näe enää kavereita tai vetäytyy harrastuksista, tulee aikuisen selvittää mistä on kysymys. 

Näin tuet lasta elämän ristipaineissa:

• Ole tietoinen siitä, että lapsuus ei ole aina helppoa.
• Älä vähättele lapsen normaaliin elämään kuuluvia haastavia tilanteita koulussa ja kotona. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa sisarusten syntymä, kaverisuhteet ja uusien asioiden oppiminen.
• Tiedosta, että myös lapsi voi stressaantua. Osoita hänelle ymmärrystä. 
• Mieti, miten voisit joka päivä tarkistaa mitä lapsellesi kuuluu. Yhteinen ateria tai jokin muu säännöllisesti toistuva tilanne, esimerkiksi matka harrastuksiin, on sopiva hetki. 
• Puhu lapsen kanssa häntä mahdollisesti stressaavista asioista, esimerkiksi kaverisuhteista tai uusien asioiden oppimisen haasteista. 
• Lapsi on usein haluton kertomaan häntä stressaavaa asiaa suoraan. Voit silloin yrittää haarukoimalla selvittää mistä on kysymys. Voit kysyä esimerkiksi: ”Missä tilanteessa sinulla oli hankala olo? Tapahtuiko se kotona vai koulussa vai kavereiden kanssa?” ”Kuka tai ketkä olivat tilanteessa mukana?” ”Kuinka usein olet kokenut näin?” 
• Kuuntele lasta! Älä tuomitse häntä. 
• Varmista, että lapsi ja sinä ymmärrätte toisianne. Sano: ”Ymmärsinkö oikein, että sua harmittaa?” ”Miltä se tuntuu?” ”Ymmärrätkö, miksi teen nyt näin?”
• Auta lasta palastelemaan tunteitaan: keskustelkaa yhdessä siitä, miksi lapsi suuttui tai miksi hän tuli surulliseksi.
• Opeta lapselle mielenhallinnan taitoja. Niitä ovat esimerkiksi jännityksen tai hankalan olon lievittäminen hengittämällä syvään ja keskittymällä käsillä olevaan hetkeen: havainnoimalla mitä ympäristössä tapahtuu ja omassa kehossa tuntuu. Hankalaa oloa voi lievittää myös jonkin kivan asian tekeminen, kuten musiikin kuuntelu, lukeminen tai leikkiminen.  

Näin tuet lapsen terveen itsetunnon rakentumista: 

• Kiitä ja kehu lasta kaikesta siitä mitä hän tekee oikein ja hyvin, myös aivan pienistä arjen asioista. 
• Älä koskaan moiti lapsen ulkonäköä, luonnetta tai ominaisuuksia. 
• Jos on tarpeen antaa kielteistä palautetta, tee se rakentavasti ja kohdista palaute lapsen tekoon, ei lapseen itseensä. Voit sanoa ”nyt teit tyhmästi”. Älä koskaan sano ”olet tyhmä”. 
• Pyydä lapselta anteeksi, jos olet toiminut väärin. Älä kuitenkaan kritisoi lapsen kuullen omaa ulkonäköäsi, taitojasi tai luonteenpiirteitäsi.    
• Lapsen täytyy saada luottaa siihen, että häntä ei hylätä, vaikka hän tekisi mitä tahansa. Tämä koskee myös konkreettisia arjen tilanteita. Esimerkiksi kaupassa ei pidä koskaan sanoa ”jos et nyt lopeta kiukuttelua, jätän sut tänne”.
• Rakasta lastasi pyyteettömästi: kerro lapselle silloinkin, kun hän on kaikkein hankalimmillaan, että hänet hyväksytään ja että hän on todella rakas.