Miten yksinäisyys vaikuttaa aivoihimme?

Joulun lähestyessä moni kuvittelee mielessään kotoisat kokoontumiset perheen ja ystävien kanssa, yhteiset kokkaushetket ja ulkoilut lumihiutaleiden leijaillessa hitaasti maahan. Tämä fantasia ei kovinkaan usein vastaa todellisuutta, ja useille joulu onkin vuoden haastavinta aikaa.

Arviolta lähes joka kolmas suomalainen kokee joskus yksinäisyyttä, ja joka kymmenes kärsii pitkäkestoisesta yksinäisyydestä. Yksinäisyys on aina subjektiivinen kokemus, joka ei riipu sosiaalisten kontaktien määrästä. Yksikin läheinen ihmissuhde saattaa riittää toisille, toiset tarvitsevat useita.

Miksi koemme yksinäisyyttä?

Erään teorian mukaan yksinäisyyden tunne on kehittynyt aikojen saatossa ohjaamaan meidät hakeutumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, samalla tavoin kuin nälkä ohjaa meidät syömään. Esi-isillemme yksinäisyys saattoi tarkoittaa hengenvaaraa ja vähentää selviytymisen mahdollisuuksia. Vaikka nykyään arjesta voi selvitä ilman sosiaalisia kontakteja, pitkittynyt yksinäisyyden kokemus on aivoille haitallista.

Yksinäisyyden kokemus aktivoi samoja aivoalueita kuin silloin, kun koemme fyysistä kipua. Yksinäisyys lisää riskiä sairastua muistisairauteen, ja viimeaikaisen tutkimuksen mukaan on myös linkitetty Parkinsonin taudin riskiin. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan todennäköisesti yksinäisyyden aiheuttamasta stressistä ja tulehduksesta kehossa. Riski ei kuitenkaan lisääntynyt ohimenevässä yksinäisyyden kokemuksessa, joita jokainen väistämättä tuntee jossain kohtaa elämässään.

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa taas suojaa aivosairauksilta ja aktivoi useita aivojen osa-alueita: ennakointia, muistia, reagointia sekä toisen havainnointia ja ymmärtämistä. Lisäksi sosiaalinen kanssakäyminen alentaa stressiä ja vapauttaa tärkeitä neurokemikaaleja, kuten oksitosiinia ja dopamiinia, jotka vaikuttavat mielihyvään ja aivojen terveyteen.

Joulu korostaa sosiaalisia suhteita

Juhlapyhät rakentuvat sosiaalisten kokoontumisten ympärille, jolloin yksinäisyyden tunne saattaa korostua. Sosiaalinen media pahentaa tilannetta lisäämällä vertailua ja epärealistisia odotuksia. Lisäksi joulupyhät laittavat myös arjen ja rutiinit tauolle, mikä saattaa viedä päivästä tärkeät yhteyden hetket.

On hyvä muistaa, että joulu on haastavaa aikaa monelle, ja että ajoittainen yksinäisyys ei ole vaaraksi. Yhteyden pitäminen ympärillä oleviin ihmisiin, ja asiasta puhuminen saattavat jo helpottaa. Jos tunne tuntuu ylitsepääsemättömältä, kannattaa siihen hakea apua. Lisäksi kannattaa muistaa, että myös joulu menee ohi ja arki palautuu juhlapyhien jälkeen.

Lähteet

Affective Neuroscience of Loneliness: Potential Mechanisms underlying the Association between Perceived Social Isolation, Health, and Well-Being https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9910279/

Association of Loneliness With 10-Year Dementia Risk and Early Markers of Vulnerability for Neurocognitive Decline https://www.neurology.org/doi/10.1212/WNL.0000000000200039

Loneliness and Risk of Parkinson Disease https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10546293/

Associations of loneliness with risk of Alzheimer’s disease dementia in the Framingham Heart Study https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33760348/

Helsinki Missio https://www.sttinfo.fi/tiedote/70048927/nyt-on-riemun-raikkahin-aika-samalla-yha-useampi-suomalainen-kokee-jouluna-yksinaisyytta

STAT https://stat.fi/julkaisu/cl8sh640so9n30bw7s21tu6s8