Alzheimerin taudin aiheuttamia oireita on pystytty lievittämään lääkkeillä yli kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta sairauden pysäyttävän hoidon kehittäminen on osoittautunut haastavaksi. Alzheimerin tautiin etsitään kuitenkin hellittämättä uusia hoitoja: maailmalla on käynnissä kymmeniä lääketutkimuksia, ja viime aikoina lääkerintamalta on saatu lupaavia uutisia. Lääkkeettömistä hoidoista pisimmällä ja mielenkiintoisin on professori Vesa Kiviniemen veriaivoesteen avaamiseen liittyvä ultraääntä käyttävä FUS-laite ”aivopesuri”. Sen avulla lääkehoito saataisiin paremmin toimitettua aivojen ongelma-alueille ja samalla voitaisiin poistaa aivoihin kertyneitä kuona-aineita. Aivopesuri saattaa osoittautua kauan kaivatuksi läpimurroksi muistisairauksien hoitamisessa. Tulevaisuudessa muistisairauksien hoidoissa pyritään yhä yksilöllisempiin hoitomuotoihin ja kohdennettuihin lääkkeisiin, kuten syöpien hoidossa. 

Maailmalla on käynnissä useita kokeellisia lääketutkimuksia, joilla pyritään puuttumaan Alzheimerin taudin kulkuun ja tautimekanismiin. Lääketutkimuksen polku on kuitenkin pitkä: siitä kun vaikuttava molekyyli löydetään kestää vähintään 12–15 vuotta ennen kuin lääke on myynnissä apteekissa. Alzheimerin taudin parantavien lääkkeiden kehittäminen on osoittautunut haastavaksi, ja moni tutkimus on jouduttu lopettamaan testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. 

Alzheimerin taudissa valkuaisaine beeta-amyloidia sakkautuu aivoissa hermosolujen väliin plakeiksi ja toinen valkuaisaine, tauproteiini, muodostaa kimppuja hermosolun sisään ja tuhoaa sen. Tällöin muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät. 

Useimmissa lääketutkimuksissa lähtöoletuksena on, että jo lievien tiedonkäsittelyn ja muistamisen vaikeuksien alkaessa ilmetä on aivoihin ehtinyt kertyä runsaasti beeta-amyloidiproteiinia. Tauproteiinia alkaa kasaantua myöhemmin. Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan Alzheimerin tauti mahdollisimman varhain ja kehittää beeta-amyloidin kasaantumiseen vaikuttava lääke. Myös tau-proteiinin vaikutusmekanismiin vaikuttavia lääkeaineita tutkitaan

Alzheimer-lääkkeitä on hyväksytty Yhdysvalloissa – Euroopassa näytetään punaista valoa 

Kaksi uutta Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttavaa lääkettä on edennyt markkinoille Yhdysvalloissa. Eisai-lääkeyhtiön kehittämä lekanemabi sai viranomaisilta myyntiluvan vuonna 2023, ja Eli Lillyn kehittämä donanemabi hyväksyttiin Yhdysvalloissa kesällä 2024. 

Kumpikin lääke vähentää beeta-amyloidin kerääntymistä aivoihin, ja täten hidastavat Alzheimerin taudin etenemistä. Lääkkeet eivät tuo mukanaan ihmeitä – ainakaan vielä – sillä ne sopivat vain varhaisen vaiheen Alzheimer-potilaille, ja heidänkin joukostaan vain rajatulle joukolle sivuvaikutustensa takia. Hoidot ovat myös saavuttamattomissa usealle sen hinnan takia: lekanemabin vuosimaksu on noin $26,500 vuodessa, eli noin 24 500 euroa, ja donanemabin $32,000 eli noin 30 000 euroa. 

Eurooppaan uusia lääkkeitä ei ole toistaiseksi vielä tulossa. Heinäkuussa 2024, samaan aikaan kun Yhdysvalloissa hyväksyttiin jo toinen lääke, Euroopan lääkevirasto antoi kielteisen päätöksen lekanemabin hyväksymisestä Euroopan markkinoille. Sen mielestä lääkkeen hyödyt eivät ole riittävän suuria verrattuna sen riskeihin. Lääkeyhtiö Eisai on pyytänyt päätöksen uudelleenarviointia EMA:lta. Yhdysvaltojen lisäksi lääke on jo hyväksytty Japanissa, Kiinassa, Israelissa, Hong Kongissa ja Etelä-Koreassa. 

Donanemabi on tällä hetkellä ainoa Alzheimer lääke, joka odottaa hyväksymistä Euroopan elintarvike- ja lääkevirastolta. Päätös saattaa joidenkin arvioiden mukaan tulla jo vuonna 2024, mutta todennäköisesti sitä joudutaan odottamaan pidempään. Vaikka EMA hyväksyisi donanemabin, Suomella on sen lisäksi omat prosessinsa lääkkeen tuomisesta markkinoille. Saattaa mennä vuosia ennen kuin ensimmäinen Alzheimerin tautia hidastava lääke on suomalaispotilaiden ulottuvilla

Alzheimerin taudin hoito lääkkeillä pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain 

Nykyisin käytössä olevat Alzheimer-hoidot lievittävät oireita, mutta ne eivät pysäytä taudin etenemistä. Parhaat tulokset saadaan, kun lääkehoito aloitetaan mahdollisimman varhain. Lääkkeet auttavat myöhemminkin lievittämään käytösoireita ja parantamaan toimintakykyä. 

”Alzheimerin taudin kulku on yleensä merkittävästi lempeämpi niillä, jotka ovat saaneet lääkityksen jo sairauden varhaisvaiheessa. Myös toimintakyky säilyy sitä pidempään mitä aiemmin lääkitys aloitetaan”, Merja Hallikainen korostaa

Tulehduksen rooli Alzheimerin taudissa kiinnostaa tutkijoita 

”Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Alzheimerin tauti liittyisi ennen kaikkea beeta-amyloidiproteiinin aivoissa aktivoimaan tulehdukseen. Toiset taas arvelevat tulehdusprosessin käynnistävän beeta-amyloidin kertymisen. Meneillään onkin myös aivojen tulehdukseen vaikuttavia lääketutkimuksia. Lisäksi kehitetään erilaisia geeniterapioita, kantasoluhoitoja, kasvutekijöitä ja mitokondrioiden (eli solun hengityskeskuksen) toimintaan vaikuttavia aineita”, kuvailee tutkimuskentän moninaisuutta tutkija Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksiköstä. 

”Vaikka suurimmat läpimurrot ovat vielä antaneet odottaa itseään, tuovat kokeelliset lääketutkimukset erittäin tärkeää tietoa Alzheimerin taudin synty- ja etenemismekanismeista. Geeni- ja muu perustutkimus on avainasemassa hoitojen kehittämisen kannalta.” 

Tulevaisuudessa muistisairauksien hoidoissa pyritään yhä yksilöllisempiin hoitomuotoihin ja kohdennettuihin lääkkeisiin: lääkkeet ja hoidot voivat muun muassa olla eri muodossa otettavia kuin nykyiset. Kehitteillä on perinteisten päivittäin otettavien tablettien lisäksi esimerkiksi harvemmin annosteltavia rokote-, geeni- säde- ja sähköhoitoja

Aivopesurilla kuona-aineet pois ja Alzheimer-lääkkeet paremmin perille 

”Uusi mielenkiintoinen kohde muistisairauksien lääkkeettömässä hoidossa on veri-aivoesteen avaaminen kohdennetusti ultraäänen avulla”, Merja Hallikainen kertoo. 

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi tutkii Oulun yliopistossa työryhmänsä kanssa aivojen pulsaatioiden ohjaamaa glymfaattista järjestelmää, Aivosäätiö on rahoittanut tutkimusta monen vuoden ajan. Aivot puhdistuvat luontaisesti unen aikana glymfaattisen järjestelmän nestekierron avulla. Jos sitä ylläpitävässä aivovaltimoiden sykinnässä – pulsaatiossa – on häiriöitä, ei puhdistuminen toimi oikein. 

Mikäli aivot eivät puhdistu kunnolla arvellaan muistisairauden riskin kasvavan. Puhdistusjärjestelmän häiriöitä on vaikea hoitaa lääkityksellä, sillä aivot pyrkivät suojaamaan itseään elimistön muulta nestekierrolta: vesiliukoiset lääkkeet eivät pääse tehokkaasti perille, koska aivojen verisuonissa olevat veri-aivoesteet pyrkivät pitämään ne ulkopuolella. 

Vesa Kiviniemi ryhmineen on hankkinut aivojen pesua tehostavaa FUS-ultraäänilaitteen eli ”aivopesurin”, joka avaa mekaanisesti veri-aivoesteen muutamaksi tunniksi. Ultraääntä käyttävän laitteen avulla lääkehoito saataisiin paremmin toimitettua aivojen ongelma-alueille ja samalla voitaisiin poistaa aivoihin kertyneitä kuona-aineita. Laite on tulossa näillä näkymin kliiniseen tutkimuskäyttöön vuonna 2024

Elintavoilla voi vaikuttaa sairastumisriskiin ja taudin etenemiseen 

Vaikka Alzheimerin tautia estävää tai taudin parantavaa lääkettä ei vielä ole, voi sairastumisriskiin ja oireiden etenemiseen itse vaikuttaa. Ennalta ehkäisevillä elintavoilla on suuri merkitys. 

”Kannattaa syödä monipuolisesti, liikkua paljon, nukkua riittävästi, hoitaa diabetes, veren rasva-arvot ja verenpaine kuntoon ja tavata ihmisiä. Ennen kaikkea kannustan mahdollisimman aktiivisen, sosiaalisen ja omannäköisen elämän jatkamiseen myös sairastumisen jälkeen”, Merja Hallikainen sanoo. 

Tuore tutkimus osoitti, että kuuden kuukauden elintapaohjelma yhdistettynä kliinisen ravintovalmisteeseen hidasti muisti- ja ajattelutoimintojen ja toimintakyvyn heikentymistä henkilöillä, joiden Alzheimerin tauti oli hyvin varhaisessa vaiheessa. Monimuotoiseen elintapainterventioon sisältyi ravitsemusneuvontaa, liikuntaa, aivojumppaa, verisuoni- ja metaboliseen terveyteen liittyvien riskien hallintaa, sosiaalista kanssakäymistä ja lisäksi päivittäinen annos kliinistä ravintovalmistetta. Monikansallinen tutkimus perustuu uraauurtavaan suomalaiseen FINGER-tutkimukseen (The Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability). 

Toinen samoihin aikoihin julkaistu tutkimus tarkasteli vielä intensiivisempää, 20 viikon elintapainterventiota. Suuremmalla elintapainterventiolla saavutettiin myös suurempia hyötyjä kognition heikentymisen hidastumisessa varhaisen vaiheen Alzheimer-potilaille.  

Tulevaisuudessa Alzheimerin tautia saatetaan hoitaa monimuotoisella yksilöllisellä kokonaisuudella, joka sisältää niin elämäntapamuutoksia kuin lääke- ja laitehoitojakin.

Siirry Alzheimer-kuukauden kampanjasivulle