Laura Mussalo tutkii liikennepäästöjen vaikutusta Alzheimer-potilaisiin
Proviisori Laura Mussalo tekee Itä-Suomen yliopistossa uraauurtavaa väitöstutkimusta liikennepäästöjen vaikutuksista Alzheimer-potilaisiin. Mussalon rakas isoäiti sairasti Alzheimerin tautia, ja se johdatti hänet jo graduvaiheessa Alzheimer-tutkimuksen pariin. Väitöstutkimuksessaan hän on havainnut, että Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden nenäsolut reagoivat koetilanteessa verrokkihenkilöitä herkemmin tieliikennesaasteisiin. Fossiilinen dieselpolttoaine vaikutti nenäsoluihin eniten, kun taas uusiutuva diesel yhdistyneenä moderniin moottoriteknologiaan ei aiheuttanut lähes mitään vaikutuksia – moottoreiden hiukkassuodattimilla on siis merkitystä. Tulevaisuudessa Mussalo haluaa olla mukana kehittämässä uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin. Aivosäätiö on tukenut Laura Mussalon väitöstutkimusta usean vuoden ajan.
Lahjoita Alzheimerin taudin tutkimukseen
1. Mitä tutkit ja miksi?
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy muun muassa liikaa beeta-amyloidia. Tautia sairastavilla potilailla beeta-amyloidia on aivojen lisäksi havaittu myös nenän soluissa, ja potilaiden hajuaisti on usein heikentynyt. Tutkin millaisia aineenvaihdunnallisia muutoksia tieliikennepäästöjen sisältämät ultrapienet hiukkaset aiheuttavat toisaalta Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden ja toisaalta terveiden verrokkihenkilöiden nenän hajuepiteelin toimintaan.
Tutkimuksessani selvitän muun muassa sitä, onko fossiilisilla ja uusiutuvilla dieselpolttoaineilla erilaisia vaikutuksia ja miten moderni teknologia, kuten hiukkassuodattimet, vaikuttaa päästöihin. Tutkin myös päästöjen vaikutusta geeneihin: millaisia mekanismeja päästöt aktivoivat ja millaisia muutoksia ne aiheuttavat geenien säätelyyn.
Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, hengityselinsairauksiin ja syöpiin. Myös ilmansaasteiden yhteys Alzheimerin tautiin on osoitettu aikaisemmissa tutkimuksissa. Väitöskirjatyöni on monitieteellinen tutkimus, jossa yhdistyvät kliininen lääketiede, geenitutkimus, molekyylibiologia, ympäristötoksikologia ja aerosolifysiikka. Sen tavoitteena on ensimmäistä kertaa yhdistää erilaisten tieliikennepäästöjen sisältämien ultrapienten hiukkasten fysikaaliset ominaisuudet geeni- ja proteiinitason solumuutoksiin ihmisen nenäsoluissa, niin terveillä kuin Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä.
Tieliikenteessä syntyvien hiukkasten määrää on säädelty EU:ssa jo vuosikymmeniä, mutta liikenteen aiheuttamien ultrapienien (alle 100 nanometriä eli 0,1 mikrometriä kokoisten) hiukkasten mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin on herätty paremmin vasta viime aikoina.
2. Mitkä ovat tärkeimmät tulokset tähän mennessä?
Tutkimuksessani olen havainnut, että Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden nenäsolut reagoivat koetilanteessa verrokkihenkilöitä herkemmin saasteisiin: Alzheimer-potilailla nenäsolujen energiantuotanto ja kasvu ovat heikentyneet, ja solut kuolevat herkemmin. Lisäksi huomasin, että fossiilinen dieselpolttoaine vaikutti nenäsoluihin eniten. Sen sijaan uusiutuva dieselpolttoaine yhdistyneenä moderniin moottoriteknologiaan ei aiheuttanut lähes mitään vaikutuksia – moottoreiden hiukkassuodattimilla on siis merkitystä.
3. Mitä Aivosäätiön apurahat merkitsevät sinulle?
Aivosäätiön apurahat ovat olleet todella tärkeitä työni jatkuvuuden ja tulosten saamisen kannalta, sillä ne ovat mahdollistaneet kokopäiväisen työskentelyn tutkimuksen parissa. Tulosten saamiseksi tutkijan on tärkeä voida keskittyä tutkimustyöhön täysipainoisesti, ilman häiriötekijöitä. Aivosäätiön viimeisimmän apurahan ansiosta voin myös keskittyä väitöskirjani viimeistelyyn ja työn loppuun saattamiseen.
4. Mikä on taustasi?
Olen valmistunut proviisoriksi Itä-Suomen yliopistosta ja opiskellut molekyylibiologiaa Barcelonassa Espanjassa. Tein jo pro gradu työni Alzheimerin taudista, sillä isoäidilläni oli Alzheimerin tauti ja halusin tietää sairaudesta enemmän.
Valmistumiseni jälkeen työskentelin ensin useamman vuoden apteekissa, mutta huomasin sitten, että minussa paloi halu tehdä tutkimusta. Käytännön kokemus apteekin hoidosta, esimiestyöstä sekä asiakaspalvelusta on opettanut tunnollisuutta ja tarkkuutta, joista on ollut paljon hyötyä itsenäisessä ja vaativassa tutkijan työssä. Koen myös, että asiakaskohtaamiset Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa on tuonut minulle ainutlaatuisen näkökulman tutkimuksen tekemiseen sekä motivoinut ja tuonut lisää merkitystä tutkimustyöhön.
5. Mistä haaveilet?
Haluaisin yhdistää farmaseuttisen ja molekyylibiologisen osaamiseni, ja olla mukana kehittämässä mahdollisia uusia lääkkeitä Alzheimerin tautiin.
6. Miten tutkija lataa akkuja (eli mitä harrastat vapaa-ajallasi)?
Vapaa-aika kuluu sujuvasti aviomiehen, kahden lapsen ja kahden saksanseisojan kanssa. Meillä on myös purjevene, jonka parissa touhutessa arkinen aherrus unohtuu ja akut latautuvat! Neulominen ja ompeleminen ovat myös lähellä sydäntäni.
”Alzheimerin tautia sairastavien nenäsolut reagoivat koetilanteessa verrokkihenkilöitä herkemmin saasteisiin. Lisäksi huomasin, että fossiilinen dieselpolttoaine vaikutti nenäsoluihin eniten. Sen sijaan uusiutuva dieselpolttoaine yhdistyneenä moderniin moottoriteknologiaan ei aiheuttanut lähes mitään vaikutuksia – moottoreiden hiukkassuodattimilla on siis merkitystä.”
