Lasten- ja nuorisopsykiatrian tutkimus
Lasten- ja nuorisopsykiatrian tutkimus kehittää uusia hoitoja ja parantaa ennaltaehkäisyä
Valtaosa nuoruus- ja aikuisiän mielenterveyssairauksista alkaa lapsuusiässä, ja myös niiden ehkäisy on tehokkainta silloin. Lapsen aivot eivät odota, sillä ne kehittyvät koko ajan kiihkeästi. Varhaisella hoitoon pääsyllä, hyvällä diagnostiikalla ja sen myötä asianmukaisella hoidolla lasten mielenterveyden häiriöitä on mahdollista parantaa merkittävästi, ja toistuvien häiriöiden osalta vähentää huomattavasti niiden vaikutusta myöhemmällä iällä. Tutkimuksen avulla parannetaan ennaltaehkäisyä ja kehitetään uusia menetelmiä lasten ja nuorten neuropsykiatristen häiriöiden sekä mielenterveyden ongelmien ja hoitoon ja kuntoutukseen.
Lastenpsykiatria keskittyy alle 13-vuotiaiden lasten mielenterveysongelmiin, niiden ehkäisyyn ja hoitoon. Sen piiriin kuuluvat myös autismikirjon häiriöt ja neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD. Lastenpsykiatrian tutkimuskohteita ovat esimerkiksi pienten lasten kehitykseen ja siinä esiintyviin syömisen, unen ja kiintymyssuhteen häiriöihin suuntautuva kehityspsykiatria, käytöshäiriöiden ja autismikirjon häiriöiden tutkimus, erilaisiin lapsuusiän psyykkisiin traumoihin kuten koulukiusaamiseen liittyvä tutkimus sekä digitaalisen teknologian hyödyntäminen lasten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa.
Nuorisopsykiatria hoitaa 13-18 -vuotiaiden nuorten mielenterveyden häiriöitä. Nuorilla mielenterveyden ongelmat ovat osin samoja kuin lapsilla ja aikuisilla, mutta lisäksi on erityisesti nuoruuden kehitysvaiheisiin liittyviä haasteita. Näitä ovat esimerkiksi kohonnut psykoosialttius ja syömishäiriöt.
Tutkimuksen avulla parannetaan ennaltaehkäisyä ja kehitetään uusia hoitoja
Suomessa lastenpsykiatrista tutkimusta tehdään kaikissa yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kohteita ovat esimerkiksi pienten lasten kehitykseen ja siinä esiintyviin syömisen, unen ja kiintymyssuhteen häiriöihin suuntautuva kehityspsykiatria, käytöshäiriöiden ja autismikirjon häiriöiden tutkimus, erilaisiin lapsuusiän psyykkisiin traumoihin kuten koulukiusaamiseen liittyvä tutkimus sekä digitaalisen teknologian hyödyntäminen lasten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa ja hoidossa.
Suomessa tehdään myös perinataalimasennukseen eli raskauden ja synnytyksen aikaiseen masennukseen liittyvää tutkimusta. Perinataalimasennuksen tunnistaminen ja hoito on tärkeää, sillä raskauden aikana masennuksesta kärsivillä äideillä on usein tavallista enemmän vaikeuksia myös synnytyksen jälkeen. On havaittu, että aikuisiän aivosairauksien määrää voitaisiin merkittävästi vähentää, jos tutkimuksen painopistettä siirrettäisiin raskauteen, syntymään ja varhaislapsuuteen. Suuri osa aivosairauksille altistavista tekijöistä tulee ensimmäisistä päivistä ja tunneista, jopa ennen syntymää. Ne ilmenevät myöhemmin: varhaislapsuudessa, teini-iässä, aikuisena tai usein jopa vanhuudessa.
Aivosäätiö tukee monia eri lastenpsykiatrian tutkimuksia, mm. stressiin, kiusaamiseen, ADHD:hen ja autismikirjoon liittyen. Lue lisää Aivosäätiön tukemista tutkimuksista, tutkijoista ja apurahoista täällä.
Aivosäätiö tukee mm. Imeväisen aivorytmit -tutkimushanketta
Suomessa lasten aivotutkimuksessa ollaan monella saralla edelläkävijöitä maailmassa, mutta aivojen kehityksestä tiedetään niin meillä kuin muuallakin edelleen hämmentävän vähän. Sairauden, kehitysvamman tai kehityksellisen häiriön aikainen diagnosointi on kuitenkin kuntoutuksen kannalta oleellista. HUS Lastensairaalan yhteydessä toimivan BABA-keskuksen Imeväisen aivorytmit -tutkimushankkeessa kehitetään lapsen aivokäyrän mittaamista ja varhaista diagnosointia helpottavia älyvaatteita. Aivosäätiön osittain rahoittama, kliinisen neurofysiologian professori Sampsa Vanhatalon johtama monitieteellinen tutkimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Lue lisää täällä.
Lue lisää lasten- ja nuorisopsykiatriasta
