Kiusaaminen vaarantaa sekä kiusatun että kiusaajan kehityksen

Asiantuntijana lastenpsykiatrian emeritaprofessori Kirsti Kumpulainen, joka toimi pitkään Kuopion yliopistosairaalan lastenpsykiatrian klinikan ylilääkärinä.

Kiusaaminen on toiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Luonteeltaan kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista, ja tilanteeseen liittyy vallankäyttö sekä kiusatun vaikeus puolustautua. Viime vuosina myös verkkomaailmassa tapahtuva kiusaaminen on noussut merkittäväksi. Joka kolmas lapsi joutuu koulussa kiusatuksi tai on itse kiusaaja. Kiusaajia ja kiusattuja ovat tavallisemmin pojat kuin tytöt.

Kiusaaminen voi olla erittäin pitkäaikaista ja jatkua jopa koko koulukäyntiajan. Lasten kokema kiusaaminen voi merkittävästi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kokemukseen omasta itsestä sekä johtaa huonoon omanarvon ja itsetunnon muodostumiseen. Samanaikaisesti myös kiusaavan lapsen kehitys vaarantuu ja lapsen käsitys ihmisten välisestä kanssakäymisestä vääristyy. Tutkimuksissa onkin todettu kiusaamisongelmiin usein liittyvän erilaisia psyykkisiä ongelmia ja häiriöitä.

Kiusaaminen lisää psyykkisten ongelmien ja rikollisuuden riskiä

Tutkimukset ovat osoittaneet kiusaamisen pitkäaikaiset vaikutukset. Varhaisessa kouluiässä ilmenevät kiusaamisongelmat lisäävät sekä psyykkisten häiriöiden että rikollisuuden riskiä aikuisuudessa.  Kiusaamista tutkittaessa on todettu, että kaikki paikalla olevat tai kiusaamisesta tietoiset vaikuttavat omalla käytöksellään kiusaamistilanteeseen ja kiusaamisen jatkumiseen.

Kiusaamisongelmien tiedostaminen, kaikkien yhteinen näkemys siitä, että kiusaaminen ei ole sallittua sekä hyvät yhteiset toimintamallit kiusaamiseen puuttumisessa auttavat ongelman ratkaisemisessa. Lapset tarvitsevat kuitenkin avuksi omat vanhempansa ja kaikki ympärillä olevat aikuiset – ja heidän avullaan myös kiusaamistilanteessa paikalla olevat lapset.