Jaakko Kiander, 60: ”Uusien hoitojen kehittäminen aivosairauksiin on entistä tärkeämpää”

Aivosairaudet koskettavat kaikenikäisiä suomalaisia: nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Suomessa valtavasti, moni aivosairaus yleistyy keski-iässä ja meillä ennustetaan olevan vuonna 2050 jopa puoli miljoonaa muistisairasta vanhusta. Kevan toimitusjohtaja ja Aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Kiander näkee ikääntyvän maamme tulevaisuuden huolestuttavana – ellei nuorten henkistä hyvinvointia saada kohenemaan ja muistisairauksiin löydetä uusia hoitoja. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Kesäkuun 29. päivä 60 vuotta täyttävää Jaakko Kianderia voi muistaa tekemällä lahjoituksen hänen syntymäpäiväkeräykseensä Aivosäätiön yleisrahastoon. Hyväntekeväisyyskeräyksen järjestäminen itselle tärkeään kohteeseen on yhä suositumpi tapa juhlistaa omaa merkkipäivää.

Jaakko Kiander peräänkuuluttaa suomalaiselta yhteiskunnalta asenneilmapiirin muutosta ja nykyistä merkittävästi suurempaa satsausta aivoperäisten sairauksien tutkimukseen.

”Suhtautumisen mielenterveysongelmiin pitäisi muuttua; tarvitsemme enemmän matalan kynnyksen väyliä hoitoon pääsylle. Ikääntymisen vuoksi aivotutkimuksen tukemisen pitäisi olla ykkösprioriteetti kaikissa länsimaissa, myös Suomessa. Tiedämme, että jatkossa muistisairaita on entistä enemmän, ja ainoa tapa parantaa tilannetta on kehittää tutkimuksen avulla uusia hoitoja ja lääkkeitä. Tutkimus etenee ja tulevaisuudessa on mahdollisuus läpimurtoihin, mutta ne edellyttävät merkittävää tutkimusrahoitusta.”

”Meillä on Suomessa kasvava hoivataakka, jota tulevat kantamaan etenkin muistisairaiden iäkkäät omaishoitajat. Tämän vuoksi moni viisi-kuusikymppinen joutuu tasapainoilemaan perheen, työn ja iäkkäiden vanhempien hoitamisen ristipaineissa. Tarve hoitaa iäkkäitä vanhempia on yksi syy aikaisempaan eläkkeelle jäämiseen, etenkin naisilla”, Jaakko Kiander kertoo.

”Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti ja syntyvyyden kehitys on ollut jo vuosia alenevalla uralla. Herää kysymys kuka hoitaa muistisairaat vanhuksemme tulevaisuudessa, kun tilanne on jo nyt haastava? Ainoa todellinen keino ongelman ratkaisemiseksi ovat uudet hoidot ja ennaltaehkäisevät menetelmät, jotka löytyvät vain lääketieteellisen tutkimuksen avulla.”

Tajuavatko poliittiset päättäjät ongelman laajuuden? ”Väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet kyllä ymmärretään ja mielenterveysongelmista osataan olla huolissaan, Julkisessa keskustelussa kansansairauksina korostuvat edelleen syöpä- ja sydänsairaudet, vaikka aivosairauksien aiheuttama hintalappu suomalaisille on neljä kertaa suurempi – arvioiden mukaan jopa 11 miljardia euroa vuodessa”.

Tutkimuksella apua nuorten mielenterveysongelmiin

Jaakko Kiander kantaa huolta suomalaisten nuorten jaksamisesta. ”Nykyelämä on tosi kilpailullista ja lisäksi nuoret murehtivat globaaleja ongelmia. Tuntuu siltä, että nuorilla on nykyään stressiä ja ahdistusta lähes kaikilla elämänalueilla.”

”Julkisessa keskustelussa asioita käsitellään usein ongelmien kautta, mikä ei varmaankaan luo tulevaisuudenuskoa nuorille. Päättäjien ja median tulisi ongelmien ohella korostaa myös ratkaisuja ja kannustaa nuoria luottamaan tulevaisuuteen. Työpaikoilla pitäisi satsata hyvään esihenkilötyöhön ja asettaa kohtuullisia tavoitteita.”

Mielenterveysongelmat johtavat pahimmillaan syrjäytymiseen jo nuorena. Suomessa jäädään myös enemmän ja aiemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin muissa Pohjoismaissa. Yhdessä kolmasosassa tapauksista syy on mielenterveydessä.

Kiander arvelee syiden nuorten lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla olevan ennen kaikkea rakenteellisia ja sosiaalisia, mutta hän korostaa myös laadukkaan psykiatrisen hoidon, varhaisen puuttumisen ja hoitoon pääsyn merkitystä ongelmien ratkaisemisessa. ”Nykyään käsitys psyykkisistä sairauksista ja häiriöistä sekä keinot niiden hoitamiseen ovat aivan erilaiset kuin ennen. Tämä ei ole sattumaa, vaan vuosikymmenten mittaisen tutkimustyön tulosta.”

Nyt on aivotutkimuksen vuoro

Vuonna 2010 perustettu Aivosäätiö on Suomen ainoa aivosairauksien tutkimuksen tukemiseen erikoistunut säätiö. Jaakko Kiander on lahjoitusvaroin toimivan säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja.

”Suomessa on perinteisesti puhuttu paljon sydän- ja verisuoni- sekä syöpätaudeista, joiden hoidot ovat onneksi kehittyneet valtavasti. Tämä näkyy eliniän pidentymisenä. Aivosairauksien kohdalla kehitys on ollut paljon hitaampaa. Aivot on monimutkainen tietokone. Nyt on oikea aika panostaa perinteisten kansansairauksien lisäksi myös aivotutkimukseen ja aivojen toimintahäiriöistä johtuvien sairauksien tutkimukseen. Väestön ikääntyminen korostaa tämän haasteen ajankohtaisuutta.”

”Suomessa tehdään huippuluokan aivotutkimusta, mutta uudet läpimurrot edellyttävät voimakasta satsausta tutkimusrahoitukseen. Aivosäätiö on vielä melko pieni säätiö, mutta tavoitteena on tutkijoille myönnettävien apurahojen määrän ja säätiön yhteiskunnallisen merkityksen nopea kasvu. Ruotsissa sikäläinen Hjärnfonden on kasvanut viime vuosikymmenen aikana hyvin voimakkaasti ja sama on aivan mahdollista myös Suomessa.”

Aivosäätiön tavoitteena on lisätä aivotutkimusta tukevien tahojen yhteistyötä. ”Se, että toimisimme tulevaisuudessa selvemmin yhdessä voisi tuoda aivotutkimukselle volyymia ja näkyvyyttä paljon nykyistä enemmän.”

Lukeminen ja lastenlapset hoitavat aivoterveyttä

Jaakko Kiander suhtautuu 60-vuotispäiväänsä ja sitä seuraaviin vuosiin rauhallisen innostuneesti. Miten Aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja hoitaa omaa aivoterveyttään?

”Olen koko ikäni lukenut paljon ja ollut kiinnostunut kaikesta eli ollut älyllisesti aktiivinen, mikä tekee hyvää aivoille. Kesämökillä tulee liikuttua, mutta myönnän että liikuntaa pitäisi lisätä – olen siinä vähän laiska. Lastenlasten kanssa puuhailu on puolestaan hyvää vastapainoa työlle ja kaikelle muulle. Asiat ovat aika hyvällä tolalla.”