FinnBrain-hanke on tutkimusmatka lapsen aivoihin

Turun yliopistossa aloitettiin vuonna 2010 usean vuosikymmenen mittainen FinnBrain-tutkimushanke. Tavoitteena on selvittää ympäristön ja perimän sekä vanhempien kokeman stressin vaikutuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen raskausajasta aikuisuuteen asti. Monitieteinen hanke tekee laaja-alaista yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. FinnBrain-hankkeen tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin kokema stressi vaikuttaa lapseen jo raskausaikana. Aivosäätiö on tukenut FinnBrain-hankkeen tutkijoita useana vuonna.

FinnBrain-hanke muodostuu useista osatutkimuksista, joissa tutkitaan muun muassa lapsen aivojen rakennetta ja toimintaa, neuropsykologisia toimintoja, vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, molekyyligenetiikkaa, suolistomikrobistoa, stressinsäätelyä ja yleisiä lastentauteja. Tutkimuksessa on mukana 4000 perhettä Turusta ja sen lähikunnista sekä Ahvenanmaalta. Yhteensä mukana on noin 11 000 ihmistä. Lasten lisäksi myös heidän vanhempiaan tutkitaan koko hankkeen ajan. 

− Voi sanoa, että olemme tutkimusmatkalla mantereelle, josta tiedetään vasta hyvin vähän. Aikomuksena on seurata mukana olevia lapsia aikuisuuteen asti ja toivottavasti pidemmällekin. Olisi upeaa saada aikanaan tietoja myös näiden lasten omista lapsista, kertoo FinnBrain-tutkimuksen vastuullinen johtaja, professori Hasse Karlsson. 

− Tavoitteenamme on tunnistaa varhaisen liiallisen stressin vaikutus ihmisen elämään sekä kerätä tietoa erilaisten sairauksien ensimmäisistä biologista ja psyykkisistä riskitekijöistä. Stressin arvellaan vaikuttavan muassa masennuksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien puhkeamiseen myöhemmällä iällä. 

FinnBrain-tutkimus on osoittanut, että äidin kokema stressi vaikuttaa lapseen jo sikiövaiheessa. 

− Kun varhaiset riskitekijät tunnetaan, voidaan odottavien äitien ja myöhemmin heidän lastensa kokemaa stressiä ja sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia lievittää nykyistä paremmin. 

Stressiä stressistä?

Moni äiti kokee syystä tai toisesta stressiä raskauden aikana ja moniin stressiä aiheuttaviin tekijöihin on vaikea itse vaikuttaa. Pitääkö nyt alkaa miettiä, onko pilannut lapsensa elämän jo kohdussa? 

− On muistettava, että löytämämme muutokset aivoissa sekä yhteydet muihin sairauksiin ovat vasta heikkoja signaaleja. Kyseessä on polku, jonka ensimmäiset viitat on asetettu paikoilleen raskausaikana ja varhaislapsuudessa, mutta ne voivat haarautua toisin myöhemmin elämässä, Hasse Karlsson korostaa. 

Kaikki äidin kokema stressi raskausaikana ei suinkaan ole lapsen kehitykselle haitallista, ja myös lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu opetella selviämään tavalliseen elämään kuuluvista stressaavista tilanteista. Lisäksi lapsen kehitykseen vaikuttavien muiden tekijöiden merkitys on erittäin suuri. Raskaudenaikainen stressi ei siten yksinään aiheuta sairauksia. 

On kuitenkin erittäin tärkeää pystyä tunnistamaan perheet ja tilanteet, joissa riskit lapsen kehitykselle ovat merkittävimmät. Silloin esimerkiksi neuvoloissa pystytään nykyistä paremmin kohdentamaan apua perheille, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Lapsen aivoissa näkyy jälkiä jopa vanhemman omassa lapsuudessaan kokemasta stressistä   

Monien uusien eläintutkimusten mukaan ympäristön aiheuttamat muutokset geenien toiminnassa voivat periytyä sukupolvelta toiselle sukusolujen välityksellä. Erityisesti ravitsemuksen ja stressin on osoitettu saavan aikaan tällaisia muutoksia. Ihmisillä tällaisia sukupolvelta toiselle välittyviä ilmiöitä ei ole juurikaan tutkittu. 

FinnBrain-tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että lapsen isän omat lapsuusajan stressikokemukset liittyvät hänen lapsensa aivojen valkean aineen radastojen kehitykseen. Hasse Karlsson kertoo, että löydöksen merkitys lapsen myöhemmän kehityksen kannalta on kuitenkin vielä epäselvä. 

– Oleellista tutkimuksessamme on, että tällainen yhteys ihmisillä on ylipäätään löytynyt. Jotta voidaan selvittää, välittyvätkö tällaiset yhteydet todellakin siittiösolujen epigeneettisten eli geenien toimintaan vaikuttavien muutosten kautta, olemme alkaneet tutkia isien siemennestenäytteitä.  

Tavoitteena auttaa äitejä ja lapsia käsittelemään stressiä 

Äitien raskausajan masennusta seulotaan neuvoloissa, mutta käytännön tukea masennusta aiheuttavan stressin hallintaan on vähän tarjolla. FinnBrain-tutkimushanke on tuottanut sekä perheiden että ammattilaisten käyttöön materiaalia, joka sisältää työkaluja raskaudenaikaisen stressin nykyistä parempaan tunnistamiseen ja lievittämiseen. Nämä materiaalit ovat vapaasti ladattavissa FinnBrain-hankkeen nettisivuilta. 

Lasten elämä on nykyään haastavampaa kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. He kokevat yhä enemmän paineita muun muassa ulkonäön, harrastusten ja sosiaalisen pärjäämisen suhteen. Samalla stressin kokeminen on vahvasti polarisoitunut: iso joukko lapsia voi hyvin, mutta osa lapsista joutuu kokemaan erityisen kovaa ja pitkäkestoista stressiä.

− Ensin on selvitettävä miksi lapsen oma stressinsäätely ei toimi ja miten se näkyy aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Kun se on saatu selville, voimme kehittää lapsen stressinsäätelymekanismia ja sitä kautta terveen itsetunnon kehittymistä tukevia työkaluja. Se on erittäin tärkeää tässä monimutkaisessa nykymaailmassa, ja auttaa ehkäisemään monia sairauksia, Hasse Karlsson korostaa.