Auta löytämään tulevaisuuden hoitoja osallistumalla aivotutkimuksiin

Suomalaiset osallistuvat mielellään aivotutkimuksiin, joilla pyritään löytämään uusia hoitokeinoja tai selvittämään sairauksien taustalla vaikuttavia syitä. Tutkimusryhmät kamppailevat kuitenkin rekrytointihaasteiden kanssa: halukkaita osallistujia on paljon, mutta heidät voi kutsua mukaan vasta tutkimuksen saatua luvat. Tämän jälkeen rekrytointiaika saa kestää vain muutaman kuukauden. Itä-Suomen yliopisto on avannut palvelun, johon aivosairauksia koskeviin tutkimuksiin osallistumisesta kiinnostunut henkilö voi ilmoittautua: ”Palvelun avulla voimme tavoittaa nopeasti sopivia henkilöitä esimerkiksi ALS- tai muistilääkkeitä testaaviin tutkimuksiin”, tutkimusjohtaja Eino Solje kertoo. Palveluun voi ilmoittautua täällä. Eri puolilla Suomea tehtävistä neurologisista tutkimuksista ja tutkimuksiin osallistumisesta saa tietoa täällä.

Lääketieteellisiin tutkimuksiin kuuluvat sekä akateemiset eli tutkijalähtöiset tutkimukset että laajat lääkekehittäjien aloitteesta käynnistetyt lääketutkimukset, ja molempiin tarvitaan osallistujia useista eri syistä. Lääketutkimuksissa tavoitteena on lääkeaineen vaikuttavuuden osoittaminen sekä aineen tehon ja turvallisuuden arvioiminen. Akateemisissa tutkimuksissa pyritään muun muassa selvittämään eri sairauksien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä kehittämään diagnostisointia.

”Suomessa ja muissa Pohjoismaissa lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistumisella on vahva perinne. Motivaattorina on useimmiten halu auttaa omaa perhettä tai laajemmin yhteiskuntaa. Moni osallistuja sairastaa vakavaa sairautta, johon voi itse menehtyä. Tauti saattaa kuitenkin kulkea suvussa, ja toiveena on auttaa löytämään lääke seuraavalle sukupolvelle”, kertoo tutkimusjohtaja Eino Solje Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksiköstä.

Ketkä voivat osallistua tutkimuksiin?

Lääketutkimuksiin osallistuminen edellyttää yksityiskohtaisten kriteerien täyttymistä, ja lista edellytyksistä voi olla hyvinkin 50 kohdan mittainen.

”Tutkittavan henkilön osallistumiskriteereihin voi kuulua esimerkiksi tietty sairaus ja lääkitys sekä tietyt kuvantamistutkimukset. Haasteena lääketutkimuksissa on rekrytointiajan lyhyys, sillä osallistumisesta kiinnostuneet henkilöt pitäisi tavoittaa muutaman kuukauden aikana. Akateemisissa tutkimuksissa kriteerit eivät yleensä ole yhtä tiukat ja niihin on siten huomattavasti helpompi osallistua”, Eino Solje kertoo.

Mikäli tutkimukseen osallistumisen muut kriteerit täyttyvät, tulee vielä varmistaa, että tutkittava henkilö ymmärtää mistä tutkimuksessa on kyse. ”Ihminen voi osallistua muistisairauksia koskevaan tutkimukseen, vaikka hänellä olisi muistisairaus. Jokaisen osallistujan kohdalla on kuitenkin varmistuttava siitä, että hän ymmärtää mihin on osallistumassa.”

Onko tutkimukseen osallistumisessa riskejä?

Kaikki Suomessa tehtävät tutkimukset ovat lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksymiä. Toimikunta arvioi tutkimuksella saavutettavaa yleistä hyötyä ja varmistaa, että hyödyt ylittävät haitat. Tavallisimmat riskit liittyvät hyvin käytännönläheisiin asioihin.

”Tutkimuksiin osallistuminen aiheuttaa henkilölle ylimääräisiä terveydenhuollon käyntejä eli vaivaa. Lääketutkimuksissa käyntejä lääkärin, hoitajan tai psykologin luona voi olla jopa parikymmentä muutaman vuoden aikana. Akateemisissa tutkimuksissa pari käyntiä voi riittää.”

Lääketutkimuksissa lääkeaineesta voi paljastua odottamattomia haittoja, ja siksi osallistujien vointia seurataan tiiviisti. Tavallisimmin lääkkeitä on kuitenkin kokeiltu jo alkuvaiheen tutkimuksissa ihmisillä ja siten tiedetään jo etukäteen pääpiirteissään millaisia reaktioita testattava lääkeaine saattaa aiheuttaa. Kaikki osallistujat eivät myöskään saa testattavaa ainetta, vaan osalle annostellaan lumelääkettä, jolla ei ole mitään lääketieteellisiä vaikutuksia.

Saako tutkimukseen osallistumisesta korvauksen?

Suomessa lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistumisesta ei saa maksaa palkkaa. Usein lääketutkimuksiin osallistuvien henkilöiden matkakulut sekä oma tai saattajan ansionmenetys kuitenkin korvataan, sillä periaatteella että tutkimukseen osallistumisesta ei tulisi aiheutua ylimääräisiä kuluja. Akateemisissa tutkimuksissa käytännöt kulujen korvaamiseksi vaihtelevat.

Mistä saa tietoa Suomessa tehtävistä neurologista tutkimuksista?

Kaikista Suomessa tehtävistä neurologisista tutkimuksista saa tietoa Kansallisen Neurokeskuksen ylläpitämältä sivulta: Hakeudu tutkittavaksi kliiniseen tutkimukseen – Neurocenter Finland

Itä-Suomen yliopisto on avannut palvelun, johon neurologisia sairauksia koskeviin tutkimuksiin osallistumisesta kiinnostunut henkilö voi ilmoittautua kymmeneksi vuodeksi. Henkilö voi olla terve, hän voi kantaa jotain tiettyä geenimutaatiota tai hänellä voi olla diagnosoitu aivosairaus.

”Palvelun avulla voimme tavoittaa esimerkiksi muisti- tai ALS-taudin lääkettä testaavaan tutkimukseen osallistumisesta kiinnostuneita henkilöitä nopeasti ja olla heihin suoraan yhteydessä”, Eino Solje kertoo.

Itä-Suomen yliopiston palveluun voi ilmoittautua täällä.