Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien tutkimus
Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Se on hitaasti ja tasaisesti etenevä sairaus, jonka yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Alzheimerin taudin suurimmat läpimurrot on tehty viimeisten 35 vuoden aikana ja muiden muistisairauksien, kuten otsalohkodementian ja Levyn kappale -taudin diagnosointi on kehittynyt viimeksi kuluneina kymmenenä vuotena valtavasti. Lue lisää Alzheimerin taudin tutkimuksesta alla.
Alzheimerin tautia tutkitaan Suomessa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Tavoitteena on tunnistaa uusia Alzheimerin tautiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden tautimekanismeja sekä kehittää sitä kautta tautia paremmin ennakoivia biomarkkereita (ihmisistä kerättäviä erilaisia näytteitä) ja hoitomenetelmiä. Tavoitteena on myös diagnosoida työikäisten muistisairaudet mahdollisimman varhain ja oikein.
Viime aikojen tärkeimpiä tutkimussaavutuksia ovat uusien Alzheimerin tautiin liittyvien riskigeenien tunnistaminen ja tautimekanismien selvittäminen tiettyjen geenimuutosten osalta, Alzheimerin taudin ja tyypin 2 diabeteksen yhteisten tautimekanismien selvittäminen, uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan sekä translationaalisen lääketieteen hyödyntäminen riskigeenilöydösten tutkimuksessa (translationaalisessa tutkimuksessa perustutkimustietoa hyödynnetään kliinisessä eli ihmisillä tehtävässä lääketieteellisessä tutkimuksessa ja päinvastoin).
Aivosäätiö on tukenut mm. Vesa Kiviniemen tutkimusta aivojen glymfaattisesta kierrosta
Oulun yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa on käynnissä neuroradiologian professori Vesa Kiviniemen johtama hanke, jonka aiheena on aivojen glymfaattisen kierron merkitys Alzheimerin taudissa. Aivosäätiö rahoitti Kiviniemen tutkimusta yhdessä Suomen Akatemian kanssa usean vuoden ajan. Lue lisää täällä.
Otsalohkodementiaa tutkitaan Suomessa Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa. Sairauden puhkeamissyyn selvittäminen ja riittävän varhainen taudin tunnistaminen ovat avainasemassa vaikuttavien hoitojen kehittämisessä. Siksi tutkimusta tehdään etenkin diagnostiikkaan ja tautimekanismien ymmärtämiseen liittyen. Tutkijat selvittävät myös millaisia muutoksia aivoissa sairaus aiheuttaa ja mihin biomarkkereihin eli ihmisistä kerättäviin erilaisiin näytteisiin muutokset liittyvät. Suomalaiset verinäytteestä tehtävät tutkimukset ovat johtaneet kansainvälisesti mullistaviin tuloksiin: niiden avulla on selvitetty miten skitsofrenia ja otsalohkodementia voidaan erottaa toisistaan.
Lue lisää muistisairauksista
