Woltin perustaja haluaa kannustaa poikkitieteellisyyteen myös aivotutkimuksessa

Oskari Pétas perusti parantumatonta hermorappeumasairautta sairastavalle äidilleen nimikkorahaston Aivosäätiöön. Rahasto perustettiin Leena-äidin 65-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. 100 000 euron rahastosta jaetaan apurahoja erityisesti lääketieteen ja teknologian yhtymäkohdissa tehtävään tutkimukseen. ”Uskon hyvin vahvasti poikkitieteelliseen näkemykseen. Se on sitä kuuluisaa laatikon ulkopuolelta ajattelua, että yrittää nähdä asian joka kulmasta”, Pétas sanoo.

Startup-maailmasta aivotutkimuksen pariin

Insinööritaustainen Pétas on yhden Suomen menestyneimmän yrityksen, Woltin, perustajajäsenistössä. Viime vuodet ovat menneet kotona 2- ja 4-vuotiaiden tyttärien kanssa sekä vastavalmistuneen diplomityön parissa. Diplomityönään hän kehitti matalan magneettikentän MRI-laitteen datankeruujärjestelmän, jota voidaan hyödyntää aivoverenkiertohäiriöiden kuvaamisessa ja diagnosoinnissa jo ambulansseissa.

”Minun on vaikea ymmärtää, miksei kaikkia kiinnostaa kaikki”, hän naurahtaa.

Aivot ovat kiehtoneet häntä jo pitkään, ja Pétas on itsekin ollut koehenkilönä aivotutkimuksessa. Kiinnostus kasvoi entisestään äidin diagnoosin myötä. Tänä vuonna 65 vuotta täyttävä Leena-äiti sairastaa parantumatonta hermorappeumasairautta, jonka etenemiseen ei voida vaikuttaa.

”Sairastuneelle sanotaan, että ’sulla on tämä tauti. Olen pahoillani.’ Ei muuta.

”Onhan se surullista. Uskon, että me yhteiskuntana pystymme parempaan.”, Pétas sanoo.

Sen lisäksi, että aivosairaudet aiheuttavat valtavan inhimillisen taakan, ne ovat kalleimmat kansantautimme. Niiden aiheuttama hintalappu suomalaisille on vuosittain jopa 11 miljardia euroa.

”Siksi onkin hämmentävää, miten vähän tiedämme aivoista. Ja monista aivojen sairauksista sitäkin vähemmän”, Pétas mainitsee.

Laatikon ulkopuolelta ajattelua myös tutkimusmaailmaan

Leena Pétaksen rahastosta jaetaan apurahoja lääketieteen ja teknologian yhtymäkohdassa tapahtuvaan tutkimukseen. Aivosäätiö on tukenut apurahoillaan monia eri tieteenaloja yhdistäviä tutkimuksia.

”Uskon hyvin vahvasti poikkitieteelliseen näkemykseen. Se on sitä kuuluisaa laatikon ulkopuolelta ajattelua, että yrittää nähdä asian joka kulmasta.”

Pétas mainitsee juuri jaetun kemian Nobelin, jonka saaneet tutkijat kehittivät tekoälymallin proteiinien rakenteen ennustamiselle. Fysiikan Nobel taas meni koneoppimisen tutkijoille.

Pétas toivoo, että kaikki tutkimus tehtäisiin laaja-alaisemmin. ”Tutkimusmaailma on yllättävän jäykkä ollakseen ottamassa huomioon, että sen olisi tarkoitus keksiä kaikkea uutta”, hän sanoo.

Oskari Pétaksen mielestä haasteita voitaisiin lähestyä luovemmin esimerkiksi tuomalla ’hackathon-henkeä’ mukaan tutkimusmaailmaan. Hackathon on ohjelmistokehitysmaailmasta tuttu tapahtumakonsepti, jossa eri alan osaajat kokoontuvat yhteen ja yrittävät ratkaista tiettyä ongelmaa kilpaillen muita tiimejä vastaan.

”Sanotaan, että aihe on nyt tämä, tehkää mitä haluatte ja keksikää miten tämä toimii. Saatte käyttää mitä keinoa tahansa”, Pétas ideoi.

Uskallusta tehdä isosti – myös tutkimusta

Pétaksen tärkein viesti on tämä: Sen sijaan että jumitumme surulliseen uutisvirtaan, voisimme asettaa yhteisen tavoitteen ja tehdä sitä kohti yhdessä töitä. Mallia voi ottaa Atlantin takaa Yhdysvalloista, missä kaikki tehdään vähän isommin.

”He julistivat sodan syöpää vastaan. He julistivat avaruuskisan. Suomessa lähinnä toivotaan, että tulee lisää paperikoneita.”

Suomella on kaikki edellytykset nousta aivotutkimuksessa maailman huipulle. Pétas visioi, että voisimme houkutella kansainvälistä rahoitusta tutkimukselle, edistää tutkimusverkostoa maailmalla ja saada huippututkijoita Suomeen tutkijaviisumeilla. Miksi ei?

”Iso juttuhan on se, että uskalletaan lähteä tekemään tommoisia juttuja. Meillä on kaikki mahdollisuudet edistää sitä, että ihmiset voisivat jatkuvasti paremmin.”

Usein unohdamme, miten paljon tutkimus on jo saanut aikaan. Pétas muistuttaa, että 100 vuotta sitten diabetes oli vielä tappava tauti. Kun insuliini löydettiin, käänteentekevä lääke pystyttiin kehittämään. Sama voi tapahtua aivosairauksillekin.

Leena Pétaksen rahasto puhaltaa tuulta poikkitieteelliseen tutkimukseen ja mahdollistaa sen, että pääsemme taas askeleen lähemmäs aivojen mysteerien selvittämistä.

* Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoa kustannuksista ei ole.