Liikunnan puutteen vaikutus nuorten aivoterveyteen ja 48 muuta tutkimusta – Aivosäätiö jakoi 300 000 euroa apurahoja aivotutkimukseen

Aivosäätiö on myöntänyt 49 tutkijalle apurahan aivoihin ja hermostoon liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksia rahoitetaan vuonna 2024 yhteensä 300 000 eurolla. Aiheina tänä vuonna ovat muun muassa lasten epilepsiakirurgian pitkäaikaiset vaikutukset, Alzheimerin taudin diagnosointi silmistä sekä liikunnan puutteen vaikutukset aivoterveyteen ja aivojen normaaliin kehitykseen nuorilla. Vuoden 2024 apurahahakuun osallistui 147 tutkijaa, ja joka kolmannelle myönnettiin rahoitus.

Kotimaiset säätiöt ovat nousseet lääketieteen suurimmaksi tutkimusrahoittajaksi Suomessa, samalla kun julkinen tuki alalle on pienentynyt. Aivosäätiö on Suomen säätiöistä ainoa, joka keskittyy aivotutkimuksen tukemiseen. Jaetut yksittäiset apurahat ovat tänä vuonna suuruudeltaan 2 000–15 000 euroa, ja suurin osa niistä kohdistuu väitöstutkimuksiin.

”Suuri kiitos kaikille lahjoittajille, jotka mahdollistivat Aivosäätiön historian suurimman apurahapotin. Kiitos myös tutkijoille, jotka tekevät väsymätöntä työtään ja kehittävät yhä parempia hoitoja aivosairauksiin”, sanoo Aivosäätiön toimitusjohtaja Jenni Pajunen.

Aivosairaudet ovat uusi kansantautimme. Puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies sairastuu jäljellä olevan elämänsä aikana aivosairauteen, ja hintalappu yhteiskunnalle on vuosittain jopa 11 miljardia euroa*. Parantavat hoidot aivosairauksiin voidaan löytää vain tieteellisen tutkimuksen avulla. Ilman säätiörahoitusta suuri osa tutkimuksista jäisi kuitenkin toteutumatta.

”Olemme ottaneet valtavia harppauksia esimerkiksi muistisairauksien tutkimuksen saralla viime vuosina, ja läpimurto on jo ovella. Ilman apurahoja tutkimus ei edistyisi”, toteaa aivotutkija Eino Solje.

Aivosäätiön rahoittamat kohteet vaihtelevat muistisairauksista aivoverenkiertohäiriöihin, lasten- ja nuorisopsykiatriaan, kehitysvammatutkimukseen sekä MS-, Parkinson- ja lihastauteihin. Apurahat rahoitetaan lahjoitusvaroista, joita kertyy muun muassa testamenteista, merkkipäivä- ja muistikeräyksistä, kuukausilahjoittajilta ja yrityskumppaneilta.

Aivosäätiö on nuori ja nopeasti kasvava säätiö. Tavoitteenamme on kasvattaa lahjoitusten määrää ja sitä kautta tukea yhä useampia aivotutkijoita. Apurahahakemusten arvioinnissa noudatetaan Aivosäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän suosituksia ja säätiölain 8 § mukaista esteellisyyssäännöstä.

 

Apurahanosto: Miten lapsille tehty epilepsiakirurgia vaikuttaa elämänlaatuun ja komplikaatioihin pitkällä aikavälillä

Aivosäätiö jakaa tänä vuonna ensi kertaa apurahoja edesmenneen neurokirurgi Juha Hernesniemen nimikkorahastosta. Yksi tuen saajista on lääketieteen kandidaatti Vincent Zheng, jonka väitöstutkimus käsittelee lasten epilepsiakirurgian pitkäaikaisvaikutuksia ja komplikaatioita.

Kolmasosalla ennen kolmea ikävuotta diagnosoiduista epilepsiatapauksista epilepsia kehittyy vaikeahoitoiseksi. Epilepsiakirurgian tavoitteena on hallita kohtauksia ja turvata potilaan kognitiivinen kehitys, sillä pitkittynyt epilepsia voi heikentää pienten potilaiden kognitiivista kehitystä. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa muun muassa potilasvalintaa ja saada tietoa leikkausten vaikutuksista elämänlaatuun pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen hypoteesina on, että lapsena leikkauksella saavutettu täysi kohtauksettomuus mahdollistaa aikuisuudessa paremman elämänlaadun verrattuna ei-leikattuihin verrokkeihin.

Apurahanosto: Silmän ja kyynelnesteen hyödyntäminen Alzheimerin varhaisessa diagnosoinnissa

Alzheimerin taudin ajoissa aloitetuilla hoidoilla voidaan merkittävästi hidastaa taudin etenemistä. Jos Alzheimerin taudin eteneminen dementiavaiheeseen siirtyy viisi vuotta myöhemmäksi, hoidon kokonaiskustannukset puolittuvat ja yksilön elämänlaatu säilyy pidempään. Tällä hetkellä ongelmana on Alzheimerin taudin diagnostiikka, joka on kallista ja vaatii korkeaa perehtyneisyyttä muistisairauksien diagnosointiin.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että Alzheimerin tauti vaikuttaa visuaaliseen järjestelmään, ja taudille tyypillistä A-peptidiä muodostuu silmän linssiin ja verkkokalvolle. Aivosäätiö tukee Sanna Hannosen tutkimusta ”Aivosairaudet ja silmät: uusia diagnosointimenetelmiä Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikkaan”. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Alzheimerin tauti muuttaa silmien toimintaa, miten varhaisessa vaiheessa muutokset ilmenevät ja voiko kyynelneste toimia uutena varhaisvaiheen biomarkkerina taudin tunnistamiseksi.

Apurahanosto: Liikunnan puutteen vaikutukset aivoterveyteen nuorilla

Liikunnan puute on merkittävä kansanterveysongelma, joka vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Nuoruus on kriittinen kehitysvaihe aivojen rakenteellisille ja toiminnallisille muutoksille, ja liikunta saattaa olla olennainen tekijä aivojen normaalille kehitykselle ja verisuonistolle. Keskeytymätön istuminen voi heikentää näitä prosesseja. Silti on vielä epäselvää, miten verisuonien terveys ja liikunta vaikuttavat aivoterveyteen ja kognitioon, ja mikä olisi optimaalinen liikuntasuositus nuorilla aivoterveyden edistämiseksi ja istumisen haittojen ehkäisemiseksi.

Aivosäätiö tukee Petri Jalannon väitöstutkimusta ”Effects of sedentary time and accumulation of exercise on brain health in adolescents”. Väitöskirjan tavoitteena on tutkia liikunnan roolia aivoterveydessä ja kognitiossa sekä istuvan elämäntavan ja epäterveellisen ruokavalion vaikutuksia aivoihin ja kognitiivisiin toimintoihin.

 

Liite 1: Aivosäätiön 2024 myöntämät apurahat aivotutkimukseen 

Alzheimer-rahasto (myönnetyt apurahat yht. 125 000 euroa, 12 tutkimusta, joista 10 väitöskirjoja) 

Bucci Marco: Integrating real-world and imaging data to identify new risk factors and develop tools for early diagnosis for dementia I-PREDICT-DEM. 9500 €

Hannonen Sanna: Aivosairaudet ja silmät: uusia diagnosointimenetelmiä Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikkaan. Väitöskirja, 7000 €

Kivisild Ave: Kohti tarkentuvaa neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikkaa – tutkimus sosiodemografisista piirteistä, suojatekijöistä ja diagnostiikkaan vaikuttavista tekijöistä (Liittyy suurempaan DEGERWD tutkimushankkeeseen). Väitöskirja, 8000 €

Leppänen Laura: Varhain alkavan Alzheimerin taudin riskitekijät ja komorbiditeetit. Väitöskirja, 12 000 €

Luikku Antti: Koneoppimismenetelmät idiopaattisen normaalipaineisen hydrokefalian leikkausvasteen ja Alzheimerin taudin ennustamisessa. Väitöskirja, 15 000 €

Nurmi Pietari: Neurofysiologiset mittarit Alzheimerin taudin varhaisen todentamisen apuna. Väitöskirja, 15 000 €

Rissanen Juho-Antti: Veren biomarkkerit aivorappeumasairauksien diagnostiikassa. Väitöskirja, 2000 €

Roine Timo: Yksilöllinen aivoverkostojen stimulaatiohoito Alzheimerin tautiin. 9500 €

Tikkanen Veera: Varhain alkaviin muistisairauksiin liittyvät toiminnanohjauksen ongelmat. Väitöskirja, 12 000 €

Tuunanen Johanna: Aivojen puhdistusjärjestelmän tehostaminen – Multimodaalinen aivokuvantamis- ja hoitotutkimus. Väitöskirja, 15 000 €

 

Vesa Kaustia -rahasto (myönnetyt apurahat yht. 20 000 euroa, 2 tutkimusta, joista molemmat väitöskirjoja)

Aho Kalle: Otsalohkodementian prodromaalivaiheen vaikutus subjektiiviseen hyvinvointiin, komorbiditeetit sekä kallonulkoisen sähköstimulaation vaikutus otsalohkodementian taudinkulkuun. Väitöskirja, 5000 €

Pesonen Tiina: Kotihoidon asiakkaiden aistivajeet ja niiden yhteys turvalliseen kotona-asumiseen sekä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn sekä saatuun hoitoaikaan. Väitöskirja, 15 000 €

 

Juha Hernesniemen neurokirurgiarahasto (myönnetyt apurahat yht. 5 000 euroa, 2 tutkimusta, joista molemmat väitöskirjoja)

Laajava Joonas: Radiologiset kuvantamislöydökset intrakraniaalisilla meningeoomapotilailla ja niiden vaikutukset leikkaustuloksiin. Väitöskirja, 2000 €

Zheng Vincent: Lasten epilepsiakirurgia: pitkäaikaistulokset ja komplikaatiot. Väitöskirja, 3000 €

 

Kehitysvammatutkimusrahasto (myönnetyt apurahat yht. 54 000 euroa, 6 tutkimusta, joista kaikki väitöskirjoja)

Gränö Sirpa: Kehitysvammaisten ihmisten siirtymä vanhuuden eläkeläisyyden vaiheeseen – kolmas osatutkimus. Väitöskirja, 6500 €

Haukilehto Marita: “Tarvittaessa uudella lähetteellä” Lapsuusiän kielellisen kehityshäiriön vaikutus aikuisiällä diagnosoidun lievästi kehitysvammaisen henkilön elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Väitöskirja, 10 000 €

Kannelniemi Laura: Kehitysvammaisuus ja rikollisuus. Väitöskirja, 10 000 €

Liukkonen Minna: HUS Tietoallastutkimus lasten kehityshäiriöistä (KEHÄ-tutkimus). Väitöskirja, 12 500 €

Tuomi Emmi: Assessing cognition in interaction: Evaluating Tactile Working Memory Scale (TWMS) in assessing persons with sensory and multiple disabilities. Väitöskirja, 2500 €

Virtanen Jael: Mentalisaatio ja lapsen haastava käyttäytyminen. Interventio psykoedukaatioryhmän vaikutuksesta vanhemman ja erityistä tukea tarvitsevan lapsen vuorovaikutussuhteeseen. Väitöskirja, 12 500 €

 

Lastenpsykiatrian rahasto (myönnetyt apurahat yht. 56 000 euroa, 18 tutkimusta, joista 14 väitöskirjoja)

Barron-Linnankoski Sarianna: Kognitiivis-behavioraalinen ryhmäinterventio psykiatrisesti ja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten hoidossa, väitöskirja 2000 €

Cavonius-Rintahaka Diana: Dialogisen perheohjausintervention vaikutukset neuropsykiatrisia vaikeuksia omaavien lasten perheissä / Jatkotutkimus (postdoc). 2500 €

Jalanko Petri: Effects of sedentary time and accumulation of exercise on brain health in adolescents. Väitöskirja, 4000 €

Jokitalo Veera: Säätelytaitojen haasteet lapsilla, joilla on varhaisia autismin piirteitä. Väitöskirja, 3500 €

Juntunen Maija: Suomeen 2000-luvulla adoptoitujen lasten kognitiivinen ja akateeminen suoriutuminen sekä psykososiaalinen kehitys kahdeksan vuoden iässä, väitöskirja, 2500 €

Juntunen Pauliina: Interrelations between Child Executive Function Development, Mother-Child Interaction Quality and Related Child Brain Networks in the FinnBrain Birth Cohort Study. Väitöskirja, 4750 €

Karppa Elina: Virtuaalitekniikalla ohjatun syvähengityksen ja rentoutumisen harjoittelu lasten ja nuorten hoidossa – Virtual reality -mediated deep breathing and relaxation training in pediatric and psychiatric care. Väitöskirja, 4500 €

Kiiveri Emilia: A Multimodal Approach to the Assessment and Rehabilitation of Attention and Executive Functions: Applying Psychophysiological Measures and Validating Game-Like Cognitive Training in the EXAT. Väitöskirja, 4000 €

Kullberg Karin: Parenting quality and its connection to children’s psychiatric symptoms and quality of family life. Väitöskirja, 4500 €

Lassila Meri: Lapsuus- ja nuoruusiän riskitekijät psykoosin esioireille ja psykooseille Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986. Väitöskirja, 4000 €

Leppänen Heli: Ennenaikaisuus, lapsuuden ADHD ja aikuisiän sosiaalinen ennuste, väitöskirja 2500 €,

Ptukha Anna: Clinical validation of eye-movement biomarkers for ADHD in children, 4000 €

Pulli Elmo: The intergenerational effects of parental mental health on childhood brain development, väitöskirja 3500 €

Ronkainen Päivi: Lapsen nukkuminen, äidin psyykkinen kuormitus ja istukkakudoksen metabolian säätelyhäiriöt. Väitöskirja, 3000 €

Salama Essi: Lapsuuden haitalliset elämäntapahtumat ja lapsuusiän psykiatriset oireet – prospektiivinen kohorttitutkimus. 4250 €

Seifi Fatemeh: Evaluating a Package of Mental Health Self-Report Screening Tools for Reliability and Validity in Finnish Adolescent Psychiatry. 2500 €

 

Lastenpsykiatrian rahaston Terttu Arajärvi rahasto (myönnetyt apurahat yht. 8000 euroa, 2 tutkimusta, joista molemmat väitöskirjoja)

Adoor Aanja: Early risk factors of eating disorders in the Northern Finland Birth Cohort 1986. Väitöskirja, 4000 €

Vartiainen Elena: Pre- and postnatal maternal depressive symptoms associate with local connectivity of the left amygdala in 5-year-olds. Väitöskirja, 4000 €

 

Lihastautien rahasto (myönnetyt apurahat yht. 8000 euroa, kaksi tutkimusta, joista molemmat väitöskirjoja)

Mickelsson Nora: Clinical features and brain imaging findings associated with mitochondrial disease, with special reference to mitochondrial stroke-like episodes. Väitöskirja, 2000 €

Muuronen Maria: Lasten lihastaudit Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Väitöskirja, 6000 €

 

Neurologiarahasto (myönnetyt apurahat yht. 44 000 euroa, 9 tutkimusta, joista 7 väitöstutkimusta)

Backman Emmilotta: Clinical significance of nigral neuropathology in atypical parkinsonisms (Mustatumakkeen neuropatologian kliininen merkitys atyyppisissä parkinsonismeissa). Väitöskirja, 5000 €

Banerjee Meheli: RNA landscape of experimental traumatic brain injury leading to post traumatic epilepsy. Väitöskirja, 5000 €

Ellis Elizabeth: Localising a brain network underlying Parkinson’s disease: towards novel therapeutic interventions. 5000 €

Jalil Sami: Advancing genetic therapies: developing precision CRISPR editing for argininosuccinate lyase deficiency. Väitöskirja, 4000 €

Karikka Sonja: Ihmisen mikrobisto ja sen vaikutusmekanismit Parkinsonin taudissa. Väitöskirja, 5000 €

Nowlan Kirsten: Thymic Abnormalities: Key drivers of autoimmunity in Myasthenia Gravis. Väitöskirja, 4000 €

Rautalin Ilari: Lukinkalvonalaisen verenvuodeon ja muiden aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät sekä maailmanlaajuinen tautitaakka. 6000 €

Uimonen Jenni: Virtuaalitodellisuuden käyttö neglect-oireen arvioinnissa ja kuntoutuksessa (VIRNE-tutkimus). Väitöskirja, 5000 €

Vest Teresa: Etiology and risk factors of pregnancy-associated intracerebral hemorrhage in Finland. Väitöskirja, 5000 €

 

*Luvut ovat arvioita, sillä tarkkoja tietoa aivosairauksien aiheuttamista kustannuksista ei ole.

 

LISÄTIETOJA:

Aivosäätiö, toimitusjohtaja Jenni Pajunen

Puh. 0400 933 938

jenni.pajunen@aivosaatio.fi

www.aivosaatio.fi

Facebook: suomen.aivosaatio | Instagram: @aivosaatio | Twitter: @aivosaatio | Linkedin: suomen-aivosäätiö

 

Aivosäätiö rakentaa tulevaisuuden Suomea, jossa yhä harvempi joutuu kärsimään aivojen ja hermoston sairauksista. Teemme sen edistämällä lahjoitusvaroin tutkimusta sekä lisäämällä yhteistyössä eri alojen tutkijoiden kanssa ymmärrystä aivoterveydestä, aivosairauksista ja aivotutkimuksesta.