Aiheuttaako ruutuaika kinaa koululaisen kanssa? Lue vinkit!
Aiheuttaako ruutuaika kinaa koululaisen kanssa? Lue vinkit! Ruutuaika aiheuttaa hankausta monissa perheissä, ja vanhemmat hakevat tasapainoa lasten digilaitteiden käytön sekä muun elämän välille. Tiukkojen rajoitusten sijaan kannattaa koululaisten vanhempien käydä aiheesta rakentavaa keskustelua lasten kanssa. Lue lastenpsykiatrin vinkit artikkelin lopusta!
Lahjoita lastenpsykiatrian tutkimukseen
Tarvitsemme uusia keinoja auttaa psyykkisistä haasteista ja mielenterveyden häiriöistä kärsiviä lapsia. Tue lastenpsykiatrian tutkijoiden työtä, ja auta heitä auttamaan.
Pienillä lapsilla elävän vuorovaikutuksen – leikkimisen, yhdessä touhuamisen ja juttelun sekä esimerkiksi ääneen lukemisen – tulisi olla vallitseva ajanviettotapa arjessa. Isommille lapsille ja nuorille digilaitteista on paljon hyötyä, ja ne tuovat kivoja, positiivisia ja aktivoivia elementtejä heidän elämäänsä. Silti myös isommat lapset ja aikuiset tarvitsevat digivapaata aikaa.
– Vapaa leijuminen vailla mitään laitteita tekee hyvää kaiken ikäisille aina välillä. Se, että joutuu itse miettimään mitä tekisi digimaailman valmiiden sisältöjen sijaan on mahdollisesti hyvinkin tärkeää luovuuden kehittymisen kannalta, kertoo väestötutkimuksen apulaisprofessori, lastenpsykiatri ja Aivosäätiön hallituksen jäsen Linnea Karlsson Turun yliopistosta ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Alle kouluikäisten lasten vanhempi voi helposti päättää digilaitteiden käytöstä: taaperoiden kanssa ei kannata neuvotella liikaa, vaan keskeyttää digilaitteilla olo silloin kun on sovittu, hyväksyä mahdollinen hetken kiukuttelu ja ohjata huomio muualle. Vanhempien lasten ja nuorten kohdalla rajoittaminen on vaikeampaa ja aiheuttaa usein hankausta perheissä. Tiukkojen rajoitusten sijaan Linnea Karlsson kannustaa koululaisten vanhempia käymään aiheesta rakentavaa keskustelua lasten kanssa.
Aiheuttaako koululaisen ruutuaika harmaita hiuksia? Lue vinkit!
1. Pyri rakentavaan keskusteluun tiukkojen rajoitusten sijaan
Osoita mielenkiintoa ja tutustu lapsen kiinnostuksen kohteisiin sosiaalisessa mediassa tai pelimaailmassa. Silloin ymmärrät paremmin mitä lapsi tekee virtuaalimaailmassa ja miksi se on hänelle tärkeää. Ruutuajan tiukan rajoittamisen ja digilaitteiden paheksumisen sijaan pyri rakentavaan dialogiin lapsen ja nuoren kanssa, myös ajankäytön suhteen.
2. Jos rajoitat, tarjoa tilalle muuta
Jos lapsesi käyttää mielestäsi digilaitteita liikaa, ehdota lapselle jotain muuta tekemistä ja ole valmis käyttämään myös omaa aikaasi lapsen kanssa olemiseen. Kieltämisen, syyllistämisen ja digiajan minuutintarkan määrittämisen sijaan kannattaa asiat pyrkiä ratkaisemaan rakentavasti. ”Olet nyt pelannut aika pitkään, voisit puolen tunnin päästä hakea kaveria ulos tai voitaisiin pelata yhdessä lautapeliä. Katsotaan yhdessä sopiva hetki vaihtaa toiseen tekemiseen”.
3. Jos lapsen on vaikea jättää digilaitteita, pohtikaa yhdessä, miksi näin on
Jos lapsen on hyvin hankalaa siirtyä pois laitteilta voi syynä olla esim. yksinäisyys, muut haasteet sosiaalisissa suhteissa tai kiusaaminen. Silloin digimaailmasta elävään todellisuuteen siirtyminen voi tuntua vaikealta tai pelottavalta. Keskustele asiasta lapsesi kanssa, mutta muista että lapsi on usein haluton kertomaan stressaavaa asiaa suoraan. Yritä silloin selvittää haarukoimalla mistä on kysymys. Esim.: ”Onko sinun vaikea keksiä muuta tekemistä pelaamisen tilalle?”, ”Oletko viime aikoina ollut yhdessä kavereiden kanssa?”, ”Tuntuuko muiden kanssa oleminen hankalalta?
4. Ota puhelin yöksi pois makuuhuoneesta
Unen rakenne ja laatu ovat tutkitusti paremmat, jos puhelin viettää yön muualla kuin sängyn vieressä. Sovi lapsesi kanssa hyvissä ajoin, että puhelimen kanssa ei nukuta (yläasteikäisen kanssa tällaista sopimusta on enää vaikea ottaa käyttöön uutena asiana). Lue lapsellesi iltasatu tai kannusta häntä lukemaan itse, se rauhoittaa lapsen aivoja nukkumista kohti. Oma esimerkki auttaa tässäkin.
5. Motivoi enemmän – komenna vähemmän
Yritä houkutella esiin lapsen ja nuoren oma motivaatio käyttää aikaansa muuhunkin kuin digilaitteilla olemiseen. Keskustelkaa esimerkiksi siitä mitä etuja ulkoilulla ja urheilemisella on ja pohtikaa yhdessä, olisiko vaikkapa unen laatu parempi, jos puhelinta käyttäisi vähemmän myöhään illalla.
Asiantuntija
Väestötutkimuksen apulaisprofessori Linnea Karlsson, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
Linnea Karlsson on tehnyt pitkän uran lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä ja tutkijana. Hän on ollut perustamassa ja edelleen aktiivisesti mukana usean vuosikymmenen mittaisessa FinnBrain-tutkimuksessa, jossa seurataan varhaisen stressin vaikutuksia lapsen kehitykseen ja terveyteen raskausajasta aikuisuuteen asti. Linnea Karlsson on Aivosäätiön hallituksen jäsen.