ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt valtavasti Suomessa

Kelan lääkekorvausrekistereiden pohjalta tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että ADHD- lääkkeiden käyttö on lisääntynyt valtavasti Suomessa, etenkin pojilla ja harvaan asutuilla alueilla. Syitä kasvuun ei vielä tiedetä. Tutkijat kuitenkin arvelevat, että ADHD-lääkkeitä määrätään enemmän silloin, kun etäisyydet kasvokkaisiin hoitotapaamisiin ovat pitkät. Suomessa tehdään erittäin korkeatasoista rekisteritutkimusta, jonka avulla voidaan parantaa ADHD:n diagnostisointia ja kohdentaa hoitoja nykyistä paremmin. Aivosäätiö tukee lahjoittajien tuella suomalaista ADHD-tutkimusta.

Kelan lääkekorvausrekistereiden pohjalta tehdyt tutkimukset osoittavat, että ADHD-lääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa merkittävästi: kun vuonna 2008 suomalaisista alakouluikäisistä 3 000 sai korvauksia ADHD-lääkkeistä, oli määrä vuonna 2021 noussut lähes 19 000 lapseen.

Mistä lääkehoidon lisääntyminen johtuu?

”Päällimmäisiä syitä ovat todennäköisesti hoitokäytäntöjen muutokset ja ADHD:n aikaisempaa parempi tunnistaminen. Suomessa ADHD:n lääkekorvaus- ja diagnoosiluvut olivat pitkään alhaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tämä on muuttunut, sillä nykyään esimerkiksi noin kymmenen prosenttia 9-13-vuotiaista pojista saa Kelan rekisteritietojen perusteella korvauksia ADHD-lääkeostoista. Varovasti voi arvioida, että ilmiöön saattavat olla yhteydessä esimerkiksi lasten kasvuympäristöjen muutokset, kuten koulujen koon kasvu ja älypuhelinten käyttö”, erikoistutkija Miika Vuori THL:stä kertoo.

”Erot eri alueiden välillä ovat suuria, mutta miksi – myös sitä voimme tässä vaiheessa vain arvailla. Voidaan olettaa, että harvaan asutuilla alueilla lääkehoito on helpompi toteuttaa, sillä se ei sido kasvokkaisiin hoitotapaamisiin.”

ADHD-lääkekorvauksissa suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä

Suomalainen erikoispiirre moneen muuhun maahan verrattuna on myös se, että meillä pojille määrätään huomattavasti enemmän ADHD-lääkkeitä kuin tytöille.

”Syynä saattaa olla, että tyttöjen ADHD tunnistetaan edelleen poikia huonommin. Pojilla ADHD:n ulospäin näkyvät piirteet ovat tavallisempia, kun taas tytöillä voi olla enemmän sisäiseen maailmaan liittyviä haasteita käynnistää asioita ja saada ne valmiiksi. Toisaalta tytöillä voi olla keinoja kompensoida vaikeuksia. Tarkkaamattomuuteen liittyvät haasteet korostuvat usein vasta yläkouluiässä, kun ympäristön vaatimukset kasvavat. Tytöillä ADHD-lääkehoito on Suomessa tätä nykyä yleisempää 13-17-vuotiailla kuin alakouluikäisillä”, Miika Vuori kertoo.

”ADHD-lääkehoidon sukupuoliero näyttäytyy eri tavoin myöhemmin: nuorten aikuisten ryhmässä lääkekorvaukset ovat naisilla itse asiassa yleisempiä kuin miehillä.”

Rekisteritutkimusten avulla ADHD:n hoitoa voidaan kohdentaa paremmin

Lääkerekisteritutkimusten avulla voidaan parantaa ADHD:n diagnostisointia ja kohdentaa hoitoja nykyistä paremmin.

”Meillä tutkijoilla on käytettävissämme muun muassa koko väestön kattavat ja laadultaan maailman huippua olevat THL:n ja Kelan rekisterit. Toisaalta alamme yhä paremmin ymmärtää, että ADHD:n ilmiasu on hyvin vaihteleva: vaikka kaikilla on joitain samanlaisia oireita, on oireiden kirjo hyvin laaja, erilaisista yksilöllisistä neuropsykologisista piirre-eroista puhumattakaan”, Miika Vuori kertoo

”Siksi tukimuodotkin tulee ajatella jatkumolle – toiset hyötyvät kevyestä tuesta, kun taas toisilla henkilöillä sosiaalisen toimintakyvyn haasteet ovat hyvin merkittäviä ja tuen tarve suurempi. Tässä mielessä rekisterien sisältämä tieto saattaa olla hieman liian karkeaa. Tukimuotojen kehittämiseksi rekisteritietojen rinnalle tarvitaan esimerkiksi laadukasta kyselytietoa.”

Lääkehoidon ei pidä olla ainoa ratkaisu

ADHD-lääkkeet eivät ole mielialalääkkeitä, vaan hermosolujen välittäjäaineiden tuotantoa lisääviä stimulantteja. Ne vähentävät yliaktiivisuutta ja motorista levottomuutta sekä vahvistavat keskittymiskykyä. Merkittävällä osalla ADHD-diagnoosin saaneista lapsista on tunnesäätelyn vaikeuksia, ja lääkehoito on osoittautunut toimivaksi myös niihin.

”Tutkimusten perusteella lääkehoito vähentää ADHD:n ydinoireita lapsilla ja nuorilla. Hoitotutkimukset ovat kuitenkin olleet pääsääntöisesti melko lyhytkestoisia. Lääkehoidon ei tulisi olla ainoa ratkaisu, vaan muiden hoitomuotojen on tärkeä kulkea rinnalla. Lääkehoidon hyödyissä on myös paljon yksilöllistä vaihtelua. On arvioitu, että jopa 10-30 prosenttia lapsista ei hyödy stimulanttilääkehoidosta lainkaan tai haitat ylittävät hyödyt”, Miika Vuori kuvailee.

ADHD:n hoidossa tärkeintä on aikuisten antama tuki

”Tutkimusten perusteella ADHD-lääkehoidon tarkka toteuttaminen eli huolellinen aloitusvaihe ja annoskoon vaikutusten tarkkailu on oleellista. Meiltä puuttuu edelleen dataa siitä, millaista seurantaa Suomessa tehdään lääkehoidon alkamisen jälkeen ja millainen vaste lääkehoidolla saadaan. Lisäksi kaipaamme tietoa siitä, kuinka moni saa lääkkeiden rinnalle muuta tukea”.

Tärkeintä lasten ADHD:n hoidossa on kuitenkin aikuisten antama tuki.
”On vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että tuen tulisi tapahtua ennen kaikkea aikuisten välityksellä. Sen sijaan, että ajateltaisiin että lapsen pitäisi muuttua, tulisi aikuisten pohtia mitä voisi itse tehdä toisin. Kun aikuiset saavat apua esimerkiksi vuorovaikutustapojen kehittämiseen, he voivat puolestaan vahvistaa lapsen toimintakykyä. Vuorovaikutuksen ohella on tärkeää huomioida myös kouluikäisen lapsen fyysinen ympäristö”, Miika Vuori korostaa.