Miksi suomalainen muistisairauksien tutkimus on niin tärkeää?

Yksi Suomen tunnetuimmista muistisairaustutkijoista, Eino Solje, oli vieraana Aivosäätiön Alzheimer-kuukauden webinaarissa, jossa hän piti kiehtovan luennon tuhatpäiselle kuulijakunnalle muistisairauksien tutkimuksesta ja hoidon tulevaisuudesta. Keskustelussa korostui innostuksen ja toivon lisäksi korkealaatuinen tutkimus, jota Suomessa tehdään – ja sen ehdoton tärkeys tulevaisuuden hoitojen kehittämisessä.

Suomalaistutkijat etunenässä kehittämässä diagnostiikkaa

Kun on kyse muistisairauksien parantamisesta ja tulevaisuuden hoidoista, miksi Solje aloittaa puhumalla diagnostiikasta?

”Miten me voimme oppia parantamaan muistisairauksia, jos niitä ei ensin osata diagnosoida”, Solje toteaa.

Tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät, kuten laajat neuropsykologiset testit, pään kuvantaminen ja aivo-selkäydinnestetutkimukset, ovat usein monimutkaisia, pitkäkestoisia ja voivat olla hyvinkin kalliita.

”Diagnostiikan uusi aikakausi on kuitenkin aivan ovella”, Solje kertoo.

Suomessa kehitetään etunenässä uusia verikokeita, jotka mahdollistavat Alzheimerin taudin tunnistamisen jo mahdollisesti ennen ensimmäisiä oireita. Parhaimmillaan uudet verikokeet saadaan käyttöön jo ensi vuonna. Tämä on merkittävä askel diagnostiikan helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

”Olisihan se valtava helpotus. Se voisi myös tuoda tarvittavan motivaatiopuuskan yrityksille kehittää uusia lääkkeitä muistisairauksiin”, Solje sanoo.

Tulevaisuudessa aivosairaudet havaitaan entistä aiemmin ja tarkemmin

Tulevaisuudessa saatamme tietää entistä paremmin ja yhä aikaisemmin, milloin ja minkälainen muistisairaus ihmiselle saattaa puhjeta. Esimerkiksi nenäpyyhkäisytestit, koronatestin tapaan, ovat suuri lupaus tulevaisuudelle. Niiden avulla voidaan analysoida aivoista tulevia molekyylejä ja havaita aivosairauden ennusmerkkejä ajoissa.

Suomalaistutkijat ovat myös uudenlaisten aivo-selkäydinnestetutkimusten kehittämisessä aktiivisesti mukana. Näistä saatavat tiedot voivat yhä tarkemmin erotella harvinaisempia muistisairauksia, joiden diagnosointi on nykyään haastavaa.

”Suomi on itse asiassa ollut ensimmäisiä maita, joissa on alun perin ryhdytty käyttämään näitä aivo-selkäydinnesteiden tutkimuksia Alzheimerin diagnostiikassa – silloin se oli uusinta uutta, ja nykyään ne ovat ihan valtavirtaa”, Solje kertoo.

Työikäisten muistisairauksien mysteeri

Solje johtaa työryhmää, joka tutkii työikäisten suomalaisten eteneviä muistisairauksia. Työryhmän julkaisemassa jättitutkimuksessa selvisi, että Suomessa on noin 2700 alle 65-vuotiasta henkilöä, joilla on etenevä muistisairaus. Huolestuttavaa on, että Alzheimeriin sairastuvien työikäisten määrä on kasvanut jyrkästi viimeisen 12 vuoden aikana.

”Jos jokin ulkoinen aiheuttaa Alzheimerin taudin kasvun, siihen pystytään myös puuttumaan ja ehkäisemään sairastumista”, Solje sanoo.

Tämä on johtanut syvälliseen tutkimukseen sairastumisen syistä ja riskitekijöistä, joiden selvittämisessä suomalaiset rekisterit tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden. Tutkijoilla on pääsy sairastuneiden ammatti- ja koulutustietoihin, työhistoriaan, diagnooseihin, sairaalakäynteihin, ostettuihin lääkkeisiin ja muihin tekijöihin, jotka tarjoavat laajan aineiston tutkimukselle.

Lisäksi käytännössä kaikki tutkittavat päätyvät yliopistollisiin sairaaloihin tai keskussairaaloihin ja lopulta melko pienen siivilän läpi tiettyihin poliklinikoihin. Näin voidaan kerätä tietoja riippumatta siitä, mikä sairastuneen ammatti tai koulutustausta on.

”Tällaista tutkimusta ei oikeastaan voida tehdä kovinkaan monessa muussa maassa kuin Suomessa”, Solje kertoo.

FinGen – suomalainen menestystarina

Yksi menestystarina tahdonvoimasta ja yhteistyöstä on FinGen-tietokanta, mihin sadattuhannet suomalaiset ovat antaneet biopankkinäytteitään. Näiden pohjalta on tehty laaja perinnöllisyyden kartoitus, ja tiedot on yhdistetty muihin rekisterissä oleviin tietoihin.

”Näin laajaa tietokantaa ei oikein ole missään muualla”, Solje ylistää.

Miksi on tärkeää, että tätä tehdään juuri Suomessa? Eri puolilla maailmaa ihmisten geeniperimä ja riskimutaatiot ovat erilaisia, ja niillä on tärkeä rooli muistisairauksien puhkeamisessa tai niiltä suojaamisessa.

”Se, että olemme keränneet suomalaisista isoja biopankkiaineistoja ja tutkimme näitä tieteellisiä kysymyksiä nimenomaan suomalaisilla, tarkoittaa sitä, että hoidot ja selitykset näihin tauteihin tulevat olemaan nimenomaan meille suomalaisille hyödyksi”, Solje sanoo.

Myös kaikki nykyään Suomessa käytössä olevat muistisairauslääkkeet on tutkittu Kuopiossa suomalaisilla potilailla.

Eräs tärkeä löytö viime vuosina on ollut juuri suomalaisväestöstä löytyvä mutaatio, joka altistaa Alzheimerin taudille.

”Jos me suomalaiset emme olisi olleet tässä mukana, tätä mutaatiota ei olisi kenties löytynyt. Ehkä joku päivä tämä löytö johtaa siihen, että Alzheimerin tautia voidaan ehkäistä tai parantaa”, sanoo Solje.

Tulevaisuus on valoisa, kunhan yhdistämme voimamme

”Muistisairauksien ei tarvitse olla ihmiskunnalle väistämätön kohtalo. Näitä sairauksia voidaan parantaa, kunhan riittävästi halutaan nähdä vaivaa sen eteen”, Solje painottaa.

Kaikki voivat osallistua muistisairauksien selättämiseen omalla tavallaan. Tutkimuksiin voi osallistua joko terveenä tai sairastuneena vapaaehtoisena, tai voi antaa taloudellista tukea muistisairauksien tutkimiseen.

”Jos esimerkiksi Aivosäätiötä ei olisi olemassa, en olisi tällä hetkellä tutkijana”, Solje toteaa. ”Tutkimus vie aikaa. En olisi päätynyt tutkijanuralle, jos en olisi saanut säätiön rahoitusta ja pystynyt olemaan kausia tutkijana.”

Solje teroittaa vielä, että tulevaisuus todella näyttää valoisalta. ”Kun yhdistämme voimamme kotimaassa ja kansainvälisesti, meillä on mahdollisuus hyvin nopeastikin päästä parempaan tulevaisuuteen aivosairauksien kanssa.”

Eino Solje johtaa Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikköä ja on Kuopion yliopistollisen sairaalan muistisairauksista vastaava apulaisylilääkäri. Katso Aivosäätiön Alzheimer-kuukauden webinaari kokonaisuudessaan täältä.