Miksi kipu on olemassa ja miten sitä voi lievittää?
Eija Kalso on Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori, anestesiologian erikoislääkäri ja HYKS Kipuklinikan ylilääkäri. Hänet on palkittu kipututkimuksistaan muun muassa pohjoismaiden merkittävimpiin kuuluvalla lääketieteen palkinnolla sekä Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinnolla. Seuraavaksi Kalson tavoitteena on tutkia kuona-aineita aivoista huuhtelevan glymfaattisen järjestelmän vaikutusta kipuun. Unen ja tiettyjen anestesia-aineiden oletetaan käynnistävän glymfaattisen järjestelmän, jota säätelemällä arvellaan olevan mahdollista löytää uusia keinoja lieventää kipua.
Muutamia äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen meistä on tuntenut kipua. Kivun kokemisessa on kuitenkin eroja. Jotkut toteavat itsekin, että ”mulla on aika korkea kipukynnys”, kun taas toiset pyörtyvät pienestäkin neulanpistosta. Ihmisten erilainen kipukynnys ja kivun sieto on myös todettu muun muassa kuuman ja kylmän ärsykkeen aiheuttaman kivun eroja selvittäneissä tutkimuksissa.
Lääketieteellisesti kipu on usean geenin säätelemä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka johtuu kudos- tai hermovauriosta. Kipu on hyvä asia sellaisena, joksi se on tarkoitettu: äärimmäisen tärkeäksi elimistöä varoittavaksi viestiksi, joka opettaa meitä lapsuudesta lähtien välttämään vaarallisia asioita. Pitkittyessään kivun vaaralta varoittava merkitys vähenee ja sen aiheuttama kärsimyksellinen osa lisääntyy.
Kipuun liittyy normaalistikin ahdistusta ja pelkoa, jotta sen evoluution kannalta tärkeä tehtävä toteutuu. Kivun pitkittyessä ahdistus ja pelko voivat kuitenkin estää kuntoutumista.
Epätietoisuus ja pelko ruokkivat kipua
Aikaisemmat kipukokemuksemme, tapamme käsitellä tietoa sekä tunteemme määrittelevät miltä kipu meistä myöhemmin tuntuu, mitä sille pitäisi mielestämme tehdä ja mitä uskomme kivulle käyvän. Jos esimerkiksi lapsi on kohdattu hammaslääkärissä lämpimästi ja kipua on lievitetty riittävästi, lähtee lapsi reippaasti seuraavallekin käynnille. Vastaavasti hammaslääkäripelon juuret ovat huonoissa kokemuksissa.
Huonojen kokemusten lisäksi puutteelliset ja ristiriitaiset tiedot lisäävät kipua ruokkivaa psyykkistä levottomuutta. On havaittu, että rintasyöpäleikkaukseen tulevista naisista ne, jotka uskovat leikkauksen aiheuttavan jälkikäteen paljon kipua myös kokevat sitä enemmän kuin muut. Siksi terveydenhuollolla – ja medialla – on suuri vastuu riittävän, asiallisen ja kauhukuvien maalaamista välttävän tiedon jakamisessa.
Aivojen glymfaattisen järjestelmän arvellaan
lievittävän kipua – mutta vain hyvin nukutun yön aikana
Kipu aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Lisäksi sairauden tai muun kuormittavan elämäntilanteen vuoksi ahdistunut ihminen nukkuu usein huonosti: ahdistus kytkee uniongelman päälle. Ahdistus-kipu-masennus noidankehä pyörii vahvasti unen ympärillä, sillä univaikeudet johtavat kivun pitkittymiseen ja kipu taas vaikeuttaa nukkumista. Hyvin nukuttu yö sen sijaan lievittää kipua.
Unen puutteen on osoitettu lisäävän kipuherkkyyttä terveilläkin henkilöillä, joilla ei ole mitään pitkäaikaista kiputilaa. Unen eri vaiheet vaikuttavat kipukokemukseen eri mekanismien välityksellä. Pitkäaikaisen uniongelman yksi mahdollinen uusi havaittu vaikutus saattaisi liittyä aivojen glymfaattiseen järjestelmään. Oletuksena on, että jos tämä järjestelmä ei toimi syvän univaiheen lyhentyessä tai heikentyessä, kerääntyy aivoihin ”kuona-aineita”, jotka edistävät aivojen hermokudoksen tulehdusreaktiota. Se taas voi pidemmällä aikavälillä lisätä kipua. Unen ja kivun vuorovaikutus on osoitettu. Glymfaattisen järjestelmän osalta ollaan kuitenkin vielä oletusten asteella.
Kivun lisäksi nukkumiseen vaikuttaa oma persoonallisuutemme ja se, miten käsittelemme vaikeita asioita. Erityisen haitallista on sairauteen tai muihin vaikeuksiin liittyvien ahdistavien ajatuksien syrjään sysääminen. Jos ikävät asiat lukitsee päivällä pois vaikkapa luurit korvilla älypuhelinta selaillen, alkavat aivot yön pimeydessä hakea ratkaisua mieltä kuormittavaan asiaan ja uni pysyy loitolla. Siksi ahdistavia asioita olisi hyvä käsitellä toisen ihmisen – puolison, ystävän tai terveydenhuollon ammattilaisen – kanssa. Kipuun ei sen tuskallisuudesta huolimatta pitäisi käpertyä, vaan yrittää sisällyttää elämään muitakin asioita.
Kivun kanssa ei tarvitse jäädä yksin
Yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivilla kipuklinikoilla puretaan kipuun liittyviä uskomuksia ja pelkoja sekä harjoitellaan rentoutumista. Kivun hyväksymiseen tähtäävässä terapiassa opetellaan pärjäämään kivun kanssa.
Onnistumisen kannalta oleellista on myönteinen suhtautuminen terapiaan ja luottamus siihen, että kivun kanssa oppii elämään.
Neljä vinkkiä ahdistus-kipu-uni -stressikehän katkaisemiseksi
- Rauhoita mielesi hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Laita digitaaliset laitteet sivuun vähintään tunti ennen levolle menoa. Poikkeuksena unenhoitosovellus, jonka avulla voi tehdä rauhoittumisharjoitteita. Kun mieli tyyntyy, luottamus unen lisääntymiseen kasvaa.
- Huolehdi unihygieniasta: varmista makuuhuoneen hiljaisuus, viileys ja pimeys. Älä syö raskasta tai suolaista ruokaa ennen nukkumaanmenoa ja vältä alkoholia. Lopeta urheilu pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
- Kirjoita illalla tai yöllä mieleen juolahtava tärkeä asia tai huolenaihe muistilehtiöön. Silloin asia siirtyy päivälistalle ja aivot rauhoittuvat nukkumiseen.
- Jos elämässä on huolestuttavia asioita: pohdi hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa mitä asioille voisi tehdä, juttele niistä jonkun kanssa tai mieti kehen voisit olla yhteydessä apua saadaksesi. Tämä tuo unen kannalta tärkeää turvallisuuden tunnetta.
